Työs­sä

  • Eturauhassyövän viivästyneen diagnoosin aiheuttaman vahingon korvaaminen

    Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, johon kuolee vuosittain noin 850 miestä. Sen leviämistaipumukseen ja tilastolliseen ennusteeseen vaikuttaa ensisijaisesti kasvaimen aggressiivisuus. Toistaiseksi ei kuitenkaan kyetä tunnistamaan potilaita, joiden tauti tulee etenemään. Eturauhassyövän diagnoosin viivästyessä joudutaan arvioimaan, onko viivästyminen vaikuttanut potilaan hoitoon ja ennusteeseen. Jos hoito on viivästymisestä huolimatta toteutunut samankaltaisena kuin ilman viivettä, ei potilas välttämättä ole oikeutettu henkilövahingon korvaukseen potilasvakuutuksesta.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  20.1.2017  ‐  3/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Rokotukseen liittyvät potilasvahingot

    Rokottamiseen liittyvän vahingon korvaaminen potilasvakuutuksesta edellyttää lähtökohtaisesti, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi rokottamistilanteessa toiminut toisin ja välttänyt vahingon. Potilaan on siis joko pitänyt saada lääketieteellisesti perusteeton rokotus, josta on aiheutunut henkilövahinko, taikka lääketieteellisesti perustellun rokotuksen antaminen on laiminlyöty ja laiminlyönnin seurauksena on ollut henkilövahinko. Lääkevahinkovakuutus puolestaan korvaa rokotuksista käyttäjälle aiheutuneita yllättäviä haittavaikutuksia. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu rokottamiseen liittyvän vahingon korvaamista.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  11.3.2016  ‐  10/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Verinäytteen pistokomplikaatio potilasvahinkona

    Laskimoverinäytteet otetaan yleensä kyynärtaipeen pinnallisista laskimoista. Kyynärtaipeen keskilaskimo

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  27.11.2015  ‐  48/2015  ‐  Kommentteja   |  

  • Tutkimustulosten ilmoittamatta jättäminen

    Merkittävä osa terveydenhuollon vaaratapahtumista on tiedonsiirron ongelmia. Tiedonsiirron ongelmia tapahtuu terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä, kun aikaisemmat tutkimustulokset taikka hoito-ohjeet jäävät huomioimatta hoitovastuun vaihtuessa. Tiedonsiirron ongelmia on usein myös potilaan ja hoitoa toteuttavan henkilökunnan välillä. Potilaalle voi jäädä epäselväksi, miten tutkimustuloksista tiedotetaan hänelle tai keneen hänen tulee olla yhteydessä saadakseen tietoa jatkohoidosta. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa otetaan kantaa tilanteeseen, jossa diagnostisten tutkimusten tuloksen ilmoittaminen potilaalle on viivästynyt.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  17.10.2014  ‐  42/2014  ‐  Kommentteja   |  

  • Aivoinfarktin liuotushoidon laiminlyönti

    Aivoinfarktin liuotushoito alteplaasilla on oikein ajoitettuna potilaan ennustetta parantava hoito. Liuotushoito on sitä tehokkaampi, mitä nopeammin oireiden alettua sitä annetaan. Liuotushoidosta ei ole toisaalta hyötyä, jos sitä ei päästä aloittamaan riittävän ajoissa. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu liuotushoidon antamatta jättämistä potilasvahinkona.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  13.9.2013  ‐  37/2013  ‐  Kommentteja   |  

  • Ihomelanooman diagnoosiviive

    Ihomelanooma on eräs yleisimmistä syöpälajeista. Sen kliininen tunnistaminen on vaikeaa ja syövän toteaminen edellyttää patologisanatomista diagnoosia (PAD), joka on keskeinen peruste ­melanooman hoitolinjan valinnoille. Melanooman diagnosointi poistetusta luomesta ei aina ole patologillekaan helppoa. Tutkittujen ihonäytteiden suuri määrä voi myös johtaa prosessiviiveisiin diagnoosin ilmoittamisessa. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan lausunnoissa on arvioitu melanooman diagnoosiviivettä potilasvahinkona.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  1.2.2013  ‐  5/2013  ‐  Kommentteja   |  

  • Lihavuusleikkauksiin liittyvät komplikaatiot

    Lihavuus lisää merkittävästi monia sairauksia ja oireyhtymiä. Painon pudotuksella useimmat ­liitännäissairaudet joko helpottuvat tai paranevat kokonaan. Konservatiivisen hoidon keinot, kuten vähäkalorinen dieetti, elämäntapamuutokset ja liikunta, ovat suositeltavia ennen operatiiviseen hoitoon ryhtymistä. Sairaalloisessa (BMI 40 tai yli) tai vaikeassa lihavuudessa (BMI 35-39,9), johon liittyy jokin liitännäissairaus, mahalaukun ohitusleikkaus on aiheellinen sekä lihavuuden aiheuttaman invaliditeetin että ennen kaikkea sen aiheuttamien liitännäissairauksien hoitamiseksi. Leikkaus ei kuitenkaan ole riskitön. Potilasvahinkolautakunta on useissa tapauksissa arvioinut sitä, milloin lihavuusleikkauksen komplikaatiot tulevat korvattavaksi potilasvahinkona.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  10.8.2012  ‐  32/2012  ‐  Kommentteja   |  

  • Hoitoon liittyvä masennus

    Potilaat reagoivat fyysiseen sairastumiseen hyvin yksilöllisesti. Sairastumisen aiheuttaman kriisin reaktiovaiheessa potilaalle saattaa kehittyä psyykkisiä oireita, jotka pitkittyessään voivat altistaa psykiatrisen häiriön synnylle. Masennustilat ja erilaiset sopeutumishäiriöt ovat yleisiä sairauslomien syitä. Potilasvahinkolautakunta on ratkaisuissaan ottanut kantaa siihen, milloin reaktiiviset psykiatriset oireet aiheutuvat potilasvahingosta ja milloin perussairaudesta.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  20.1.2012  ‐  3/2012  ‐  Kommentteja   |  

  • Hyponatremian hoitoon liittyvä aivosillan myeliinikato

    Vaikea hyponatremia aiheuttaa aivosolujen turvotusta. Akuutti keskushermo-oirein (sekavuus, kouristukset ja tajunnan häiriöt) ilmenevä hyponatremia on henkeä uhkaava tila, johon hoitamattomana liittyy huomattava kuolleisuus. Hyponatremian nopeaan korjaukseen liittyy kuitenkin erityisesti aivosiltaan paikantuvaa myeleenikatoa ja siitä johtuvia vakavia neurologisia haittoja. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on tarkasteltu hyponatremian hoidon toteutuksen asianmukaisuutta.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  16.9.2011  ‐  37/2011  ‐  Kommentteja   |  

  • Kiveskiertymän diagnoosiviive

    Kivespussin kipu voi olla peräisin joko kivespussista itsestään tai heijastua sinne muualta. Kivun todennäköisimmät syyt vaihtelevat eri ikäkausina. Kiveskiertymä (torsio testis) on tavallisin teini-ikäisillä, mutta voi tapahtua missä iässä tahansa. Ellei kiertymää korjata, johtaa verisuonten tukkeutuminen nopeasti kiveksen kuolioon. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu kiveskiertymän diagnoosiviiveen korvattavuutta potilasvakuutuksesta.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  28.1.2011  ‐  4/2011  ‐  Kommentteja   |  

  • Koiranpureman hoito

    Koiranpuremien on arvioitu aiheuttavan noin 0,5 >% kaikista ensiapukäynneistä. Suurin osa niistä on lieviä, eikä niiden vuoksi hakeuduta hoitoon. Puremavammat ovat kuitenkin aina epäpuhtaita ja haavainfektiot ovat yleisiä. Riittämätön tai virheellinen puremavamman alkuvaiheen hoito edesauttaa vaikean infektion syntymistä.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  20.8.2010  ‐  33/2010  ‐  Kommentteja   |  

  • Sairaankuljetuksen yhteydessä syntynyt vahinko

    Potilas on hätätilapotilas, jos hänellä on tajunnan, verenkierron tai hengityksen häiriö tai riskioire, joka äkillisesti voi johtaa näihin. Hätätilapotilaan kuljetuskuntoon saattaminen edellyttää, että potilaan ongelmien hoito aloitetaan jo ennen siirtoa ja niihin varaudutaan siirron aikana. Perusperiaate on, että potilaan vointi ei saa huonontua puutteellisen hoidon tai valvonnan vuoksi. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu hätätilapotilaan kuljetuksen aikana syntyneen henkilövahingon korvattavuutta potilasvakuutuksesta.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  12.3.2010  ‐  10/2010  ‐  Kommentteja   |  

  • Aivoinfarkti niskakipujen manipulaatiohoidon seurauksena

    Fysioterapia on tärkeä osa tuki- ja liikuntaelinten vaivojen hoitoa. Manipulaatiohoitoja antavat sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt että erilaiset terapeutit. Joskus manipulaatiohoidoista voi aiheutua vakaviakin haittoja potilaalle. Oheisissa tapauksissa potilasvahinkolautakunta on ottanut kantaa siihen, milloin niskan manipulaatiohoidon komplikaationa kehittynyt aivoinfarkti korvataan potilasvahinkona.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  28.8.2009  ‐  35/2009  ‐  Kommentteja   |  

  • Nielemisvaikeudet refluksitaudin leikkaushoidon komplikaationa

    Refluksioireista kärsii viikoittain 10-20 % väestöstä. Mahan haponeritystä estävä lääkehoito helpottaa useimmilla potilailla oireita. Jos oireet ovat vaikeita tai tautiin liittyy ruokatorven tulehdus, joka ei parane lääkehoidolla, on refluksitautia mahdollista hoitaa leikkauksella. Hyvä leikkaustulos saavutetaan 7-9 potilaalla kymmenestä, mutta noin yhdellä kymmenestä leikatusta potilaasta esiintyy leikkaukseen liittyviä haittoja, joista tyypillisin on nielemisvaikeudet.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  3.4.2009  ‐  14/2009  ‐  Kommentteja   |  

  • Kaulavaltimon ahtautumaan liittyvä aivoinfarkti potilasvahinkona

    Kaulavaltimon endarterektomia (sisäkalvon ja sen alaisen plakin poisto) vähentää aivoinfarktin vaaraa tiukoissa ja kohtalaisissa oireisissa ahtaumissa. Myös oireettomilla potilailla, joilla on tiukka kaulavaltimoahtauma (70-99 %), kaulavaltimon endarterektomia vähentää aivohalvausten riskiä. Endarterektomiaan liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä, joten toimenpiteen tarpeellisuus tulee arvioida huolellisesti. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu kaulavaltimon endarterektomian suorittamisen perusteita.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  15.8.2008  ‐  33/2008  ‐  Kommentteja   |  

  • Irtoavat hammasimplantit

    Hampaiden korvaaminen implanteilla eli tekojuurilla on verrattain uusi, mutta nopeasti yleistynyt hoitomuoto. Hammasimplanttihoito jakaantuu kirurgiseen ja proteettiseen vaiheeseen. Kirurgisessa vaiheessa istutetaan tekojuuret - titaaniruuvit - paikallispuudutuksessa ja proteettisessa vaiheessa luutuneen ruuvin päälle rakennetaan hammas- eli kruunuosa. Tavallisin implanttihoidon komplikaatio on implantin irtoaminen. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on tarkasteltu sitä, milloin implanttihoidon epäonnistuminen voi olla korvattava potilasvahinko.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  14.12.2007  ‐  49-50/2007  ‐  Kommentteja   |  

  • Suonikohjujen uusintaleikkaus

    Alaraajan suonikohjutauti on yleinen sairaus. Pintalaskimokohjujen leikkaushoito on aiheellinen, ellei kompressiohoito sopivilla hoitosukilla tuota riittävää helpotusta ja oireilu hankaloittaa työssä suoriutumista. Leikkauspäätöstä tehtäessä myös leikkausten aiheuttamat haitat tulisi ottaa huomioon. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu suonikohjuleikkausten aiheuttamien haittojen korvattavuutta potilasvakuutuksesta.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  29.6.2007  ‐  26/2007  ‐  Kommentteja   |  

  • PSA-arvo ja eturauhassyövän diagnoosi

    Eturauhassyövän diagnostiikkaan liittyy monia ongelmia. Eturauhassyövällä ei ole tyypillistä kliinistä kuvaa, vaan ensioireet ovat enimmäkseen samanlaisia kuin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa. Vaikka prostataspesifinen antigeeni (PSA) on hyvä kasvainmerkkiaine, ei PSA-arvojen kohoaminen ole pelkästään syövälle ominainen laboratoriolöydös. PSA:n kokonaisuuspitoisuus suurenee iän ja eturauhasen kudosmassan kasvun myötä. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu jatkotutkimusten asianmukaisuutta potilailla, joiden PSA-arvo on ollut koholla.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  12.1.2007  ‐  1-2/2007  ‐  Kommentteja   |  

  • Lepositeiden käyttö levottomalla myrkytyspotilaalla

    Alkoholi- ja myrkytystiloihin liittyy joskus vaiheita, jolloin potilas on erittäin rauhaton ja liikuttaa suurella voimalla hallitsemattomasti raajojaan ja vartaloaan taikka pyrkii pois potilassängystä. Lepositeiden käyttö saattaa olla lääketieteellisesti perusteltua, jos tilannetta ei saada hallintaan lääkityksellä ja hoito on välttämätöntä pysyvien elinvaurioiden estämiseksi. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on otettu kantaa lepositeiden käytön tarpeellisuuteen ja asianmukaisuuteen.

    Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  25.8.2006  ‐  34/2006  ‐  Kommentteja   |  

  • Kaihileikkauksen komplikaation korvattavuus

    Harmaakaihi on etupäässä iäkkäiden ihmisten sairaus. Koska kaihin kehittymiselle ei tunneta ehkäisykeinoja, kaihileikkausten tarve ja määrä ovat väestön vanhetessa nopeasti lisääntyneet. Parantuneesta leikkaustekniikasta huolimatta toimenpiteeseen liittyy komplikaatioita.

    Potilas­vahinko­lauta­kunta  ‐  19.8.2005  ‐  33/2005  ‐  Kommentteja   |