Stressi vaikuttaa hermoston autonomiseen säätelyyn aamulla
Stressillä ei ole vaikutusta yön aikaiseen sykevaihteluun tai stressihormonien eritykseen, kertoo tutkimus.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Sydanlyo-JeffMetzger-Pixmac000000163605.jpg
Näin kertoo LitM Esa Hynysen väitöstutkimus, jossa vertaillaan kroonisen ja akuutin stressin vaikutuksia autonomisen hermoston toimintaan unen aikana sekä heräämisen yhteydessä.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei stressillä ollut vaikutusta yön aikaiseen sykevaihteluun tai stressihormonien eritykseen. Sitä vastoin heräämisen yhteydessä ylikuormittuneiden urheilijoiden sykevaihtelu oli pienempää kuin vertailuryhmän urheilijoilla. Myös kroonista psyykkistä stressiä kokeneilla henkilöillä havaittiin samankaltaisia elimistön reaktioita.
Tutkittaville aiheutettu akuutti psyykkinen stressi ei vaikuttanut autonomiseen säätelyyn yön aikana tai heti heräämisen jälkeen. Kuitenkin jo kohtalainen kestävyysharjoitus laski sykevaihtelua seuraavana yönä. Maratonin jälkeisenä yönä sykevaihtelu laski huomattavasti.
Tutkimuksen mukaan yksinkertaisilla kotioloissa suoritettavilla syke- ja sykevariaatiomittauksilla voidaan tutkia sekä fyysisen että psyykkisen stressin vaikutuksia sydämen autonomiseen säätelyyn. Mittaaminen yöunen aikana toimii fyysisen harjoittelun aiheuttaman stressin vaikutusten arvioinnissa ja aamulla tehty koe taas enemmän kroonisen fyysisen tai psyykkisen stressin vaikutusten arvioinnissa.
– Mittaustuloksia voidaan hyödyntää paitsi stressitutkimuksissa myös urheilussa ja kuntoilussa sekä stressinhallintaohjelmissa. Mittausten etu on helppous ja edullisuus, koska ne onnistuvat melkein kaikilta eikä kalliita mittalaitteita tarvita. Tulosten laskeminen ja tulkinta saattavat kuitenkin vaatia erityisosaamista, Hynynen kertoo.
Väitöstutkimus tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 26.2.
Kuva: Pixmac
