Ajan­kohtai­sta

Hinkuyskää aiheuttava bakteeri on muuntunut

Hinkuyskän esiintyvyys on ollut viime aikoina kasvussa monissa maissa. Syinä ovat paremmat diagnostiset menetelmät ja parempi tietoisuus taudista, mutta myös rokotteiden antaman immuunisuojan hiipuminen sekä taudin aiheuttajan muuntuminen.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/Yska_Pixmac000019785393.jpg

Hinkuyskän esiintyvyys on ollut viime aikoina kasvussa monissa maissa. Syinä ovat paremmat diagnostiset menetelmät ja parempi tietoisuus taudista, mutta myös rokotteiden antaman immuunisuojan hiipuminen sekä taudin aiheuttajan muuntuminen.

Hinkuyskärokote otettiin Suomessa rokotusohjelmaan 1952. Muualla maailmassa rokotetta alettiin käyttää yleisesti 1940–1960-luvuilla. Hinkuyskä eli pertussis on osana difteria-tetanus-soluton pertussis -rokotetta (DTaP). Hinkuyskärokotteen kattavuus on hyvä.

FM Teemu Kallosen väitöstutkimuksessa selvitettiin molekyylibiologisin menetelmin hinkuyskää aiheuttavan bakteerin muuntumista rokotusten aloittamisen jälkeen Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkimuksessa havaittiin, että Bordetella pertussis -bakteeripopulaatio on muuntunut kaikissa tutkituissa maissa hinkuyskärokotusten aloittamisen jälkeen. Osa muutoksista on tapahtunut bakteerin niissä rakenteissa, joita nykyään käytetään soluttomassa rokotteessa. Näin muuntunut bakteeri voi paremmin välttää rokotteiden antaman immuniteetin.

Rokotteiden synnyttämä immuniteetti on saattanut suosia bakteerikantoja, jotka eivät muistuta vanhoja, käytössä olleita rokotekantoja. Uudet kannat ovat myös menettäneet monia geenejä verrattuna vanhoihin bakteerikantoihin. Tämä saattaa olla yksi tapa, jolla bakteeri selviytyy rokotetussa väestössä. Rokotteiden vaikutuksen varmistaminen kantojen muuttumista ohjaavana tekijänä vaatii kuitenkin vielä laajempia tutkimuksia.

Muutokset bakteerikannoissa ovat kaikissa tutkituissa maissa samansuuntaisia. Tähän on saattanut vaikuttaa vilkas matkustaminen tai menestyksekkäiden bakteerikantojen leviäminen uusille alueille. Maiden väliset erot rokotteissa, rokotusohjelmissa, rokotekattavuudessa ja rokotusten aloittamisen ajankohdassa ovat vaikuttaneet muutosten nopeuteen ja ajoitukseen.

Kallosen tutkimustulokset antavat lisätietoa uusien parempien rokotteiden kehittämiselle lähes koko Eurooppaan sekä muille mantereille. Tutkimukset selventävät syitä uuden menestyksekkään bakteerikantatyypin leviämiselle lähes koko Eurooppaan ja muille mantereille. Tulokset myös vahvistavat bakteerikantojen seurannan tärkeyttä uusien taudinaiheuttajien varhaisessa havaitsemisessa ja karakterisoinnissa.

Hinkuyskä on Bordetella pertussis-bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio. Se voi olla jopa tappava rokottamattomille vastasyntyneille. Koska tauti saattaa olla esimerkiksi nuorilla ja aikuisilla vaikeasti diagnosoitava, vanhemmat potilaat voivat helposti levittää tautia rokottamattomiin pieniin lapsiin. Antibioottihoidon ajoitus voi myös myöhästyä, koska taudin alkuvaihe muistuttaa usein tavallista vilustumista.

FM Teemu Kallosen väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 2.12.2011.

kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030