Uuden polven diabeteslääkkeistä haimatulehdusriski?
Tutkimuksessa löytyi GLP-1-lääkkeisiin liittyvä kaksinkertainen akuutin haimatulehduksen riski. Yhdysvaltain sisätauti- sekä diabeteslääkärit huomauttavat, että tarkempia tutkimustuloksia on tulossa, eikä hoitoa ole syytä muuttaa.
http://www.laakarilehti.fi/pics/suurlasi.jpg
Glukagonin kaltaisiin peptideihin (GLP-1) perustuvat hoidot saattavat jopa kaksinkertaistaa diabeetikon haimatulehdusriskin, todetaan JAMA:ssa julkaistussa tutkimuksessa. Akuutin haimatulehduksen takia sairaalahoitoon joutuneita 18–64-vuotiaita tyypin 2 diabetespotilaita (n = 1 269) oli hoidettu GLP-1-lääkkeillä (sitagliptiini tai eksenatidi) todennäköisemmin kuin samankokoisen verrokkiryhmän potilaita.
Suurin haimatulehduksen riski havaittiin 30 päivän sisällä GLP-1-hoitoa saaneilla potilailla (OR 2,24, 95 % LV 1,36–3,68). Riski oli kuitenkin edelleen voimakkaasti koholla, kun GLP-1-hoidosta oli jo aikaa yli kuukausi mutta alle kaksi vuotta (OR 2,01, 95 % LV 1,37–3,18). Analyysissa otettiin huomioon hypertriglyseridemia, alkoholin käyttö, sappikivet, tupakointi, sappiteiden tai haiman syövät, kystinen fibroosi ja kasvaimet, joita kaikkia esiintyi haimatulehduspotilailla useammin kuin verrokeilla.
Yhdysvaltain sisätautilääkärien yhdistys (American Association of Clinical Endocrinologists) ja diabetesyhdistys (American Diabetes Association) ehättivät jo kommentoimaan tutkimustulosta yhteisessä vastineessaan. Yhdistysten mukaan diabetespotilaiden hoitoa ei ole syytä muuttaa.
Tulossa on uutta aineistoa yhdeksästä laajasta prospektiivisesta tutkimuksesta. Näiden avulla uuden polven diabeteslääkkeiden haittoja ja hyötyjä voidaan arvioida tarkemmin kuin retrospektiivisen, hallinnolliseen tietokantaan perustuvan tutkimuksen lähtökohdista.
Tiina Lautala
Kuva: Panthermedia
