Kolmannes lääkäreistä suopeita akupunktiolle
Suomalaislääkärit ottavat aiempaa selvemmin kantaa vaihtoehtohoitoihin. Kolmannes kollegoista voisi harkita akupunktiota, mutta henkiparannuksen kaltaisia hoitoja kohtaan lääkärit ovat aiempaa selvästi kielteisempiä.
http://www.laakarilehti.fi/pics/akupunktiohoidossa.jpg
Lääkärien suhtautuminen akupunktioon ja lymfahierontaan on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta käy ilmi, että lääkärit ilmaisevat myös kielteiset kantansa vaihtoehtohoitoihin aiempaa selvemmin. Torjuvimpia vaihtoehtohoitoja kohtaan olivat nuoret lääkärit. Lääkäriliiton tekemä tutkimus julkaistaan Lääkärilehdessä 5. huhtikuuta.
Tutkimuksessa mukana olleista vaihtoehtohoidoista lääkärit suhtautuivat myönteisimmin akupunktioon, kiropraktiikkaan ja lymfahierontaan. Niiden laajempaa käyttöä lääkärintyössä voisi harkita 34–37 % vastaajista. Akupunktion ja lymfahieronnan kannattajia oli noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 1995 tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa.
Vaikka ammattikunnan asenteet akupunktiota kohtaan ovat muuttuneet jatkuvasti myönteisemmiksi, on sen harjoittaminen vähentynyt.
Kielteisintä oli suhtautuminen henkiparannukseen ja ginsengjuureen, joiden käyttöä harkitsisi vain prosentti. Näihin hoitoihin kielteisesti suhtautuvien osuus oli lisääntynyt lähes 20 prosenttiyksikköä vuoden 1995 tutkimukseen verrattuna.
Tutkijoiden mukaan tuloksista näkyy, että lääkärien tiedot vaihtoehtohoidoista ovat lisääntyneet. Tietämyksen kasvua osoittaa se, että uskonvaraisimpina pidettyihin hoitoihin suhtauduttiin kriittisemmin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Toisaalta asenteet ovat muuttuneet hieman aiempaa myönteisemmiksi niitä hoitoja kohtaan, joiden vaikutustavalle on nykyisen tieteellisen käsityksen mukaiset selitysmallit. Näitä ovat akupunktio ja lymfahieronta.
Tulosten vertailtavuuden takia kaikista tutkittavista hoitomuodoista käytettiin termiä vaihtoehtohoidot samoin kuin vuosien 1995 ja 1988 tutkimuksissa.
Heli Mikkola
kuva: Panthermedia
