Tunnista kulttuurisidonnaisuutesi, kun hoidat maahanmuuttajia
Rauhallinen keskustelu ja avoin, kunnioittavan utelias suhtautuminen on valttia.
http://www.laakarilehti.fi/pics/kulttuurisidonnaisuus.jpg
Monikulttuurisen työn lähtökohta on se, että lääkäri tunnistaa oman kulttuurisidonnaisuutensa. Eri kulttuurien tapojen tuntemusta tärkeämpää on avoin, kunnioittavan utelias suhtautuminen.
Näin toteaa terveyskeskuslääkäri Valentina Oroza Turun ulkomaalaistoimistosta.
– Jokainen perhe toteuttaa kulttuuriaan omalla tavallaan, ja kyselemällä lääkäri saa tietoa esimerkiksi ramadanin noudattamisesta.
Orozan mukaan maahanmuuttajien kanssa työskennellessä kannattaa luottaa omaan ammattitaitoonsa. Maahanmuuttajaperheen tilannetta on hyvä katsoa kokonaisuutena ja tarvittaessa ohjata vanhempia tuen piiriin.
Taloudelliset ongelmat, huoli kotimaahan jääneistä omaisista ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen kuormittavat perheitä.
– Turvapaikanhakija ei tunne olevansa turvassa, vaikka on Suomessa. Sairastavuutta aiheuttaa epävarmuus siitä, joutuuko palaamaan vaarallisiin oloihin. Posttraumaattinen stressihäiriö ja masennus ovat erittäin yleisiä.
Tiivis opastus on tarpeen
Oroza katsoo, että pakolaislasten hoitamisessa on harvoin kulttuurisiin arvoihin liittyviä ristiriitoja. Olennaisempia ovat esimerkiksi kieliongelmat ja se, ettei perhe tunne suomalaista terveydenhoitojärjestelmää.
Pakolaiset ja turvapaikanhakijat saattavat kokea vaikeaksi luottaa lääkäriin, sillä joissakin maissa terveydenhuollon työntekijät ovat voineet syrjiä heitä. Neuvontaa tarvitaankin runsaasti.
Yhteisen kielen puute ratkeaa, kun vastaanotolle tilataan asioimistulkki. Tämä on viranomaisen tehtävä. Oroza painottaa, ettei lasta saa käyttää tulkkina.
Vanhemmille saattaa olla vaikea paikka, jos lapsella on tukea vaativia kognitiivisia ongelmia. He voivat pitää näitä pulmia leimaavina.
– Lääkärien pitää olla hienotunteisia ja ymmärtää vanhempien syyllisyyden ja häpeän kokemuksia. Tärkeää on keskustella rauhassa vanhempien kanssa.
Lastenpsykiatri tekee salapoliisityötä
Pienet lapset eivät osaa itse kertoa taustastaan. Siksi ulkomailta adoptoitujen lasten hoitaminen muistuttaa salapoliisityötä, sanoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri Hanna Raaska HUS:sta.
Suomeen adoptoiduilla lapsilla voi olla kokemuksia muun muassa kaltoinkohtelusta tai vaikeasta vaille jäämisestä. Kaikilla on vähintään se trauma, että olosuhteet ovat muuttuneet ja on tullut ero biologisista vanhemmista. Kokemukset näkyvät lapsen käytöksessä ja ilmenevät usein vaikeutena luoda kiintymyssuhdetta uusiin vanhempiin.
Syitä lapsen reaktioihin ei aina tiedetä. Lapsi saattaa esimerkiksi mennä pöydän alle jonkin hajun vuoksi. Raaska korostaa rauhallisen keskustelun merkitystä ja sitä, että lapsen reagointia pitää kunnioittaa.
– Vastaanottotilanteessa on tärkeää säilyttää turvallisuudentunne ja olla aikaa sekä rauhaa. Vanhempia voi ohjeistaa, että lapselle ennakoidaan vaikka kuvien avulla, mitä vastaanotolla tapahtuu. Jos ongelma pitkittyy, suosittelen erikoislääkärin arviota.
Aihetta käsiteltiin Turun Lääketiedepäivillä.
Ulla Toikkanen
Kuva: Panthermedia
