Kuinka Suomi opetellaan?

Sopeutuminen pieneen pohjoiseen maahan vaatii ulkomaiselta 
kollegalta sisua.

http://www.laakarilehti.fi/pics/Ulkomaalaislaakarit_web.jpg

Sopeutuminen pieneen pohjoiseen maahan vaatii ulkomaiselta 
kollegalta sisua.

”Talvisin koti-ikävä tai oikeastaan perheikävä 
vaivaa enemmän kuin valoisaan aikaan. 
Opetin äitini käyttämään sosiaalista mediaa, 
jotta voimme viestitellä usein.” Bei Wang

Musiikki lievittää Bei Wangin ­koti-ikävää. Vaikeimpina päivinä kaipuu kotiin on suurta.

Kotimaahan jäivät vanhemmat ja sisarukset, ­äidinkieli, ­koti, ystävät ja työpaikka. Suomessa on joka päivä vastassa vaikea vieras kieli, joka vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Onneksi Bei Wangin mukana saapuivat puoliso ja lapset. Miehen työn takia he alun perin lähtivätkin Pekingistä Helsinkiin.

Kiinassa Wang on sisätautilääkäri, Suomessa hän aloitti nollasta. Nyt lääkäriharjoittelua, amanenssuuria, kieliopintoja ja tenttejä on takana niin, että suomalainen laillistus häämöttää vuodessa 2016. Wang uskaltaa jo unelmoida valmistumisen jälkeisestä ajasta ja suunnitella erikoistumista.

”Odotin Valviralta tietoa ­armenialaisen lääkärintutkintoni hyväksymisestä. Ihmisten ­puheista olin ymmärtänyt, että sitä ei ­välttämättä hyväksyttäisi. 
Olin valmis luovuttamaan.” 
Marine Sahakyan

Armenialainen Marine Sahakyan toimi kotimaassaan lasten ihotautilääkärinä. Nyt hän työskentelee Bei Wangin lailla helsinkiläisessä kaupunginsairaalassa ja opettelee Suomen tavoille.

Oudon kielen lisäksi uutteraa pänttäämistä on vaatinut yleislääketiede: Armeniassa valmistutaan suoraan erikoislääkäriksi, yleislääkäreitä ei ole eikä yleislääketiedettä tässä laajuudessa opiskella lainkaan.

Wangin ja Sahakyanin tie kohti Suomi-lääkäriyttä on ollut pitkä ja kallis. Tentit ja määräaikaiset toimiluvat ovat maksaneet tuhansia euroja. Wang on rahoittanut opintoja tutkimustyöstä saamallaan palkalla, ja puolisonkin tukea on tarvittu.

Jämptiys vetoaa

”Tenttien suorittaminen ja työ­paikan saaminen ovat olleet isoja ilon hetkiä. Työssäkin onnistumisia tulee, mutta kieli rajoittaa vielä kykyäni ilmaista itseäni hyvin”. Bei Wang

EU:n ulkopuolella lääkäriksi opiskelleet kulkevat Suomessa pitkän pätevöitymispolun, toisin kuin EU-maassa opiskelleet. Toisesta EU-maasta saapuvan lääkärin ei tarvitse virallisesti osoittaa edes kielitaitoaan, vaan se jää työnantajan tarkastettavaksi.

Kieli ei aiheuta ongelmia kreikkalaiselle Alexandra Bakolalle, sillä hän on päättäväisesti opiskellut suomensa sujuvaksi muun muassa kursseilla ja me­diaa kuluttamalla.

Bakola saapui Kreikasta lääketieteen opiskelijoiden vaihto-ohjelman kautta, ihastui kokemaansa ja jäi. Nyt taskussa on suomalainen erikoislääkärikoulutus, ja vastavalmistunut geriatri voi juhlia ponnistelujensa tuloksia, jotka ovat saattaneet vaatia uhrauksia yksityiselämässä.

Mutta Bakola ei valita. Lääkärin koulutus ja työ ovat vaativia kaikkialla, ja suomalainen järjestelmällisyys sopii ­hänelle. Professoria voi puhutella ex tempore, ja moniammatillinen tiimityö toteutuu oikeasti. Bakolalla on työn ulko­puolella suomalaisia ystäviä, omien ­sanojensa mukaan siksi, että hän ”kreikkalaisuutensa takia joutuu puhumaan paljon”.

”Kolme ohjetta Suomeen aikoville ulkomaalaisille lääkäreille: opettele suomen kieli paikan päällä, ole aktiivinen ja tee ahkerasti töitä. Asenne ratkaisee.” Alexandra Bakola

Lupa jäädä

”Talvisaikaan voisin työskennellä muuallakin, mutta suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ­erinomainen taso on asettanut riman korkealle.” Alexandra Bakola

Wang, Sahakyan ja Bakola kehuvat suomalaista terveysjärjestelmää, työ­ilmapiiriä, kollegiaalisuutta, koulutusta ja konsultointimahdollisuuksia. Suomessa omaisten kanssa on helpompi toimia kuin Kiinassa, jossa perhe hoitaa vanhuksensa ja puuttuu paljon myös lääketieteelliseen päätöksentekoon.

Wang haluaisikin viedä suomalaista perusterveydenhuollon osaamista Kiinaan. Erityisen vaikuttunut hän on tavasta kuntouttaa potilaita, myös kroonikoita ja vanhuksia.

”Suuri haaveeni on, että lapseni pääsevät täällä 
yliopistoon. ­Suomalainen koulutus on ­huipputasoa.” Marine Sahakyan

Kaikki kolme haluavat jäädä lääkäreiksi Suomeen. Maa on turvallinen, luonto puhdas ja korruption ja byrokratian taso matala. Wangin ja Sahakyanin perheet viihtyvät, ja lapset ovat suomalaistuneet. Enää puuttuu vain lääkärin pätevyys. Lupa itsenäiseen työntekoon.

Ohjaaja toivoo satsausta kieleen

Seniorilääkärit perehdyttävät ulkomaalais­taustaisia lääkäreitä lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin suomalaistaustaisia, luonnehtii apulaisylilääkäri Kaisa Halinen Helsingin kaupungin Laakson sairaalasta. Geriatri Halinen on ohjannut maahanmuuttaja­lääkäreitä yli kymmenen vuotta.

– Kaiken ydin on kommunikointi. Jos ohjattavan suomen kielen taito on niukka, asioiden oppiminen vie kauan. Ulkomaalais­taustaiset tarvitsevat yleensä enemmän tukea ja aikaa juuri kielen takia.

EU:n ulkopuolelta saapunut ohjattava on ensi vaiheessa lääkäriharjoittelija, joka seuraa työtä osastolla. Amanuenssi­vaiheessa hän toimii erikoistuvan ohjauksessa ja voi esimerkiksi kirjoittaa lähetteitä. Halisen mukaan toisinaan myös EU:n sisältä saapunut haluaa toimia amanuenssina – ja hyvä niin.

– Joskus minun on täytynyt todeta, että kielitaidossa tai ammatillisessa osaamisessa on sen verran puutteita, että ohjattavan kannattaa vielä jatkaa amanuenssina. Kulttuurisilta törmäyksiltäkään ei aina ole vältytty, Halinen kertoo.

Universaali ystävällisyys

Joskus potilaan omaiset tuohtuvat nopeasti, jos lääkärin suomen kieli ei suju. Halinen paikkaa tilanteen olemalla itse yhteydessä omaisiin.

– Ystävällisellä ja positiivisella otteella saa kyllä voitettua ihmisiä puolelleen, vaikka kielitaidossa olisi puutteita.

Halinen toivoo, että Suomeen lääkäriksi aikovat panostaisivat kielen opiskeluun tosissaan. Kieltä ja ammatillisia asioita ei ehdi oppia vain työpaikalla. Suomalaisen työkulttuurin omaksumiseksi on oltava myös avoin oppimaan pois aiemmin opitusta.

Toimintayksiköt kouluttavat lääkäreitä perehdytykseen omien tarpeidensa mukaan. Laakson sairaalassa erikoislääkäreitä on vastikään koulutettu parilla kurssilla.

Ohjaajat saavat pienen korvauksen perusterveydenhuollon lisäpätevöitymistä suorittavien tai erikoistuvien lääkärien perehdyttämisestä. Erillistä korvausta ulkomaalaistaustaisten kollegojen ohjaamisesta ei saa. Korvaus maksetaan 
EVO-rahoista.

Pitkä polku 
Euroopan takaa

Lääkärikoulutuksessa on merkittäviä eroja 
eri maiden välillä. EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta saapuvan pätevöityminen Suomessa vie vähintään kaksi vuotta. 
Hänen täytyy läpäistä neljän kohdan lista:

· ulkomaisen tutkinnon hyväksyntä Valvirassa

· virallinen kielitutkinto suomen tai ruotsin kielestä

· 6 kuukauden lääkäriharjoittelu, joka vastaa sisällöltään Suomessa opiskelevan kandin harjoittelua

· kolmiosainen kuulustelu Tampereen yliopistossa.

EU- tai ETA-maassa kouluttautuneen tutkinto tarkastetaan Valvirassa. Kielitaidon riittävyyden tarkastaa työnantaja.

Suomessa asuu noin 1 400 ulkomaalais­taustaista lääkäriä. Suurin osa heistä on Virosta ja Venäjältä.

Jaana Ahlblad
Kuva: Mikko Käkelä. Kuvassa Alexandra Bakola, Bei Wang ja Marine Sahakyan.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina 7.8.2015 ilmestyvästä Lääkärilehdestä 26–32/2015.