Jänisruttotartuntojen määrä kasvaa

Tartuntoja on tänä vuonna kirjattu 50, koko viime 
vuoden aikana 9.

http://www.laakarilehti.fi/pics/Hyttynenweb.jpg

Tartuntoja on tänä vuonna kirjattu 50, koko viime 
vuoden aikana 9.

Jänisruttotartuntojen määrä kasvaa tänä vuonna muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen.

Jänisruttoa eli tularemiaa tavataan erityisesti Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla 
sekä Keski-Suomessa. Tartuntatautirekisteriin jänisruttotartuntoja on tänä 
vuonna kirjattu 50, koko viime vuoden aikana 9.

– Jänisruton huippuvuosi on odotettavissa pohjoisemmassa Suomessa ensi vuonna, kertoo zoonoosiviro­logian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Jänisruttoon sairastutaan eniten myyräkantojen huippuvuotta seuraavana vuonna. Ihmiset saavat tartunnan tavallisimmin hyttysenpistosta. Niinpä se, kuinka pahaksi epidemia äityy, riippuu ilmeisesti hyttysten määrästä.

– Hyttyset saavat jänisruttobakteerin elimistöönsä vesistöistä toukka­vaiheessa.

Osa parantuu itsestään

Ihmisestä toiseen jänis­rutto ei tartu. Tautia todetaan eniten elo-syyskuussa. Oireina ovat tyypillisesti kuume ja imusolmukkeiden tulehtuminen. Hyttysenpistojälkeen ­muodostuu kuolionäppy.

– Kohtuullinen osa hoitoa tarvitsevista jänisruttotapauksista vaikuttaa tulevan oikein diagnosoiduiksi. Osa parantuu itsestäänkin.

Laboratoriokokeissa jänisrutto ei 
heti näy, sillä vasta-aineet kehittyvät hitaasti. Hoidoksi suositellaan THL:n mukaan fluorokinoloneja, doksisykliiniä tai aminoglykosidiryhmän lääkkeitä. Penisilliini ei jänisruttoon tehoa.

Jänisrutto voi tarttua myös suoraan jyrsijöistä. Maanviljelijät saavat joskus ­kontaminoituneesta heinäpölystä keuhkotularemian.

– Keuhkokuumeen oikeaa aiheuttajaa ei aina huomata, eikä hoito siksi tehoa niin kuin pitäisi.

Hertta Vierula
Kuva: PantherMedia