Reumasairaala saa kunnianhimoisen johtajan
Kari Varkila siirtyy GlaxoSmithKlinesta Reumasäätiön sairaalan johtavaksi ylilääkäriksi. Hän haluaa nostaa sairaalan yhdeksi Euroopan johtavista reumasairauksien tutkimuskeskuksista.
http://www.laakarilehti.fi/pics/varkila.jpg
Reumasäätiön sairaalan asemaa maailmanluokan huippuyksikkönä aiotaan lähitulevaisuudessa vahvistaa entisestään. Ensi viikolla Heinolassa sijaitsevan Reuman johtavan ylilääkärin virkaan astuva Kari Varkila GlaxoSmithKlinestä kertoo, että Reumalla on kaikki mahdollisuudet kehittyä yhdeksi Euroopan johtavista reumasairauksien tutkimuskeskuksista.
– Reuma tarvitsee tunnettuutta, kansainvälistä rahoitusta ja kliinisiä lääketutkimuksia tekevien tahojen huomiota. Lähden Reumalle asiantuntijajohtajaksi tekemään sairaalasta entistä paremman tutkimusyksikön sen yli viidellekymmenelle asiantuntijalle, Varkila painottaa.
Reumatutkimuksessa sekä muissa lääketutkimuksissa ollaan Varkilan mukaan suuntaamassa enemmän erityisosaamiskeskuksiin sen sijaan, että kliinisiä tutkimuksia tehtäisiin ”vähän joka puolella”.
– Myös Suomessa reuman hoidon kliinisiä lääketutkimuksia voisi valtakunnallisestikin koordinoida Heinolasta käsin ja toteuttaa siellä vaativimmat osat. Erityisen perusteltua tämä olisi uusien biologisten lääkkeiden kohdalla.
Tules ja ortopedia mukaan
Yhtä lailla Reuman on syytä laajentaa reumasairauksiin liittyvän ortopedian tutkimusta ja etenkin reumakuntoutuksen vaikuttavuustutkimusta.
– Reuman lääkehoito on viime vuosina astunut aimo harppauksen eteenpäin, siispä reuma ei jatkossa pääse invalidisoimaan potilaita yhtä helposti kuin ennen. Reuman on varhaisen aktiivisen hoidon osalta oltava kehityksen eturintamassa ja toimittava kansallisena ohjauskeskuksena.
Reuma on Varkilan mukaan nyt ja jatkossa reumasairauksiin keskittynyt yksikkö. Silti reuman leikkaushoitotarpeen vähetessä pitää tulevina vuosina siirtää asiantuntemusta muihin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja niiden vaativaan ortopediaan.
– Myös liikuntalääketiede olisi luonteva yhteistyöalue Vierumäen läheisyydenkin vuoksi.
Byrkoratia minimiin
Kuntoutuksessa riittää Varkilan mukaan vielä paljon työsarkaa. Kuntoutukseen lähettävät tahot pitää vakuuttaa siitä, että kuntoutus todella kannattaa.
– Kirurgiassa voidaan selvästi näyttää, että vamma on korjattu. Kuntoutuksessa edetään hitaammin, mutta palkkana voi olla esimerkiksi palautunut työkyky.
Varkila katsoo tehtäväkseen myös luoda henkilökunnalle hyvät työskentelyedellytykset.
– En usko, että sairaalan menestys ja kilpailukyky voidaan rakentaa vain teknisen osaamisen varaan. Keskeistä on myös se, että henkilöstöllä on hyvä tekemisen henki. Byrokratia minimiin eikä päinvastoin kuten viimeaikoina monissa paikoissa on tapahtunut.
Kollegat ihmettelevät
Kollegoja Varkilan lähtö lääketeollisuudesta Reumalle on jaksanut hämmästyttää.
– Kollegat ovat jakautuneet kahteen kastiin. Jotkut katsovat, että Suomessa kehitystä voi tapahtua vain kymmenen kilometrin säteellä yliopistosairaaloista. Toiset ymmärtävät heti sen, mitä olen kansainvälisessä lääketeollisuuden tutkimuksessa todeksi nähnyt: kehitys tapahtuu siellä, missä on riittävä osaaminen.
– Sähköisen yhteyden päässä olevan yhteistyökumppanin fyysinen osoite ei ole tuloksen kannalta ratkaisevaa. Sen sijaan huippuosaajalääkärin voi perheineen olla erittäin mielekästä työskennellä luonnonkauniissa Heinolassa eikä sukkuloida pääkaupunkiseudun ruuhkissa ja stressaantua yliopistosairaalan byrokratiassa.
Essi Kähkönen
