Ylipaino ja ikä nostavat maksakokeen GGT-arvoja
Naisilla kasvavan BMI:n ja alkoholin kohtuukäytön vaikutus GGT-arvoihin on pienempi kuin miehillä.
Lihavuus ja alkoholi yhdessä nostavat maksaentsyymejä mittaavia GGT-arvoja huomattavasti enemmän kuin kumpikaan yksin. Tämä heijastaa myös suurentunutta maksavaurioriskiä potilailla, jotka ovat ylipainoisia.– Terveydenhuollossa on tärkeää ottaa huomioon sekä alkoholin käyttötottumukset että ylipaino ja tutkittavan ikä, kun määritellään GGT:n normaaliarvoja, toteaa FM Katri Puukka Seinäjoen keskussairaalasta.
Tämä käy ilmi Tampereen yliopistossa 2.3. tarkastettavasta väitöskirjatutkimuksesta.
Puukan tutkimuksessa määritettiin alkoholin suurkuluttajien GGT-arvot ja niitä verrattiin sekä kohtuukäyttäjien ja täysraittiiden arvoihin. Tämän lisäksi tutkimusväestö jaettiin painoindeksin (BMI) mukaisiin ryhmiin sekä ikäluokkiin. Kohtuukäyttäjillä, jotka olivat ylipainoisia tai lihavia, GGT-arvot kasvoivat erityisen selvästi verrattuna normaalipainoisten raittiiden henkilöiden arvoihin.
Naisilla kasvavan BMI:n ja alkoholin kohtuukäytön vaikutus GGT-arvoihin oli pienempi kuin miehillä.
GGT on maksaentsyymi, jota on jo kauan käytetty alkoholin suurkulutuksen osoittimena kliinisessä työssä. Tähän asti ei kuitenkaan ole ollut tarkkaa tietoa, minkälainen alkoholinkulutuksen määrä nostaa seerumin GGT-pitoisuutta ja mitkä muut tekijät vaikuttavat GGT-tasoa nostavasti.
Tutkimus yhdisti laboratoriokokeet onnistuneesti
Tampereen yliopistossa on valmistunut toinenkin väitöstutkimus koskien alkoholihaittoja selvittävien laboratoriomenetelmien hyödyllisyyttä.
Seinäjoen keskussairaalassa apulaiskemistinä työskentelevä FM Johanna Hietala yhdisti kaksi alkoholinkäytön tunnistamisessa yleisesti käytettyä laboratoriokoetta, gammaglutamyylitransferaasin (GGT) ja desialotransferriinin (CDT). Hietala havaitsi tämän yhdistelmän toimivan alkoholistien tunnistamisessa paremmin kuin minkään yksittäisen laboratoriokokeen.
Lisäksi Hietalan tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla voidaan määrittää vasta-aineita asetaldehydiaddukteille, jotka muodostuvat, kun etanolin aineenvaihduntatuote asetaldehydi reagoi elimistön proteiinien kanssa.
Tutkimuksen perusteella tällaisten vasta-aineiden määritys voisi olla käyttökelpoinen myös alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa ja tunnistamiseen saataisiin edelleen lisää parannusta yhdistämällä tämän uuden menetelmän tulokset CDT:n kanssa (IgA-CDT).
Luotettavien laboratoriokokeiden löytäminen olisi tärkeää, jotta alkoholin suurkuluttajat tunnistettaisiin mahdollisimman aikaisin. Vuonna 2005 alkoholisyyt nousivat työikäisten miesten suurimmaksi kuolinsyyksi ja naisillakin alkoholisyyt ovat toiseksi yleisin kuolinsyy. On arvioitu, että alkoholin käyttö aiheutti yhteiskunnalle 640–850 miljoonan euron välittömät kustannukset vuonna 2005.
Molemmat väitökset kuuluvat laboratoriolääketieteen alaan.
Ulla Järvi
