Kuntoutus parantaa aivohalvauspotilaiden aisteja

Tutkimuksessa kuntoutettujen potilaiden näkökenttä laajeni ja kosketustunto ja lämpötunto paranivat, vaikka sairastumisesta oli jo vuosia.

Kuntoutus parantaa aivohalvauspotilaiden kroonisia aistien puutoksia, vaikka sairastumisesta olisi jo vuosia. Näin kertoo tuore väitöstutkimus.

LL Laura Julkusen tutkimuksen mukaan useiden kuntoutettujen potilaiden toiminnallinen näkökenttä laajeni, ja muun muassa kosketustunto ja lämpötunto paranivat. Joillakin potilailla suotuisat vaikutukset säilyivät myös aktiivisen kuntoutusjakson päätyttyä.

Vaikutukset näkyivät myös aivojen toiminnallisella tasolla herätevastemittauksissa ja aivojen toiminnallisen kuvantamisen keinoin.

Tutkimuksessa oli mukana 13 aivohalvauspotilasta, joilla sairastumisesta oli kulunut yli vuosi. Potilaat saivat tunto- tai näkökenttäkuntoutusta kolmen kuukauden ajan, ja seurantamittaukset tehtiin vielä kolmen kuukauden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä.

Julkusen väitöstyön tuloksia voidaan hyödyntää käytännön kuntoutuksessa, kuntoutuksen mekanismien tutkimuksessa ja kuntoutusmenetelmien ja -välineiden kehitystyössä. Kuntoutuksen tehoon vaikuttavat tekijät kaipaavat jatkotutkimusta.

Aivohalvauspotilaiden liikuntakyvyn kuntoutus fysioterapian keinoin on kliinistä rutiinia, mutta tunto- ja näkökenttäpuutosten kuntoutukseen ei ole vakiintuneita kliinisiä menetelmiä.

Väitöstutkimus "Rehabilitation of somatosensory and visual field deficits after stroke. A clinical, neurophysiological and functional imaging study" tarkastetaan Turun yliopistossa 30.3.

Miia Soininen