Mielenterveyspotilaan fyysinen sairaus jää usein hoitamatta
Mielenterveysongelmaisilla on suuri riski sairastua fyysisiin sairauksiin ja kuolla keskimäärin kymmenen vuotta keskivertosuomalaista aiemmin.
Mielenterveysongelmista kärsivien fyysiset sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes tai hengityselinten taudit jäävät usein hoitamatta, sillä hoidon saamisessa on esteitä.Näin kertoo Stakesin raportti, jossa selvitetään hoidon saatavuuden eriarvoisuutta erityisesti maahanmuuttajien, ikääntyneiden ja mielenterveysongelmaisten näkökulmasta. Mielenterveysongelmista kärsivillä on tavallista suurempi riski sairastua fyysisiin sairauksiin ja kuolla keskimäärin kymmenen vuotta keskivertosuomalaista aiemmin.
Mielenterveyspotilaan fyysinen sairaus voi jäädä psyykkisten oireiden katveeseen. Hoitoon hakeutumista voi hankaloittaa se, että potilas kokee leimautuvansa tai joutuvansa syrjinnän kohteeksi. Lisäksi mielenterveyspotilaita voidaan kohdella huonosti terveyspalveluissa.
– Vielä tänäkin päivänä esiintyy paljon stigmaa eli leimautumista, tietämättömyyttä sekä pelkoa mielenterveyshäiriöistä kärsiviä kohtaan. Yleisten terveyspalvelujen tarve on mielenterveyskuntoutujilla suurempi, koska heillä on usein epäterveellisemmät elämäntavat kuin muilla. He esimerkiksi polttavat enemmän tupakkaa ja syövät epäterveellisemmin. Silti hoitoon pääsylle näyttää heidän kohdallaan olevan runsaasti esteitä, kertoo Stakesin tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck.
Selvityksen mukaan eriarvoisen kohtelun riski terveydenhuollossa koskee mielenterveyspotilaiden lisäksi maahanmuuttajia ja vanhuksia. Eriarvoisuutta esiintyy myös eri sosiaali- ja ammattiryhmien välillä. Terveydenhuoltoon pääsyn suuri este on esimerkiksi korotetut asiakasmaksut.
Miia Soininen
