Skitsofrenian hoidossa selviä eroja sairaanhoitopiireittäin
Skitsofreniapotilaiden hoito ja sen kustannukset eri puolilla Suomea vaihtelevat suuresti. Myös hoidon vaikuttavuudessa on selviä eroja sairaanhoitopiireittäin.
Skitsofreniapotilaiden hoidossa, kustannuksissa ja hoidon vaikuttavuudessa on suuria sairaanhoitopiirikohtaisia eroja. Hoitojaksojen pituuksien erot olivat suurimmillaan yli kaksinkertaisia.
PERFECT-skitsofreniatutkimuksen aineistoon kuuluu 7 503 skitsofreniaan vuosina 1995–2001 sairastunutta henkilöä, joita on seurattu viiden vuoden ajan. Tutkimus kuuluu yliopistosairaanhoitopiirien, Stakesin ja Kelan PERFECT-hankkeessa selvitetään suurten ja kalliiden sairausryhmien hoidon vaikuttavuutta ja kustannuksia.
Hankkeessa luodaan rekisteritietoihin perustuva vertailutietokanta, jonka avulla sairaanhoitopiirit voivat vertailla hoitoja, niiden kustannuksia ja vaikuttavuutta suhteessa toisiin sairaanhoitopiireihin. Tavoitteena on myös arvioida, mikä merkitys skitsofrenian hoidon yhtenäistämisellä ja tehostamisella on kustannusvaikuttavuuteen.
Hoito ja kustannukset vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin
Tulosten perusteella skitsofrenian alueellinen ilmaantuvuus on suurin Etelä-Karjalassa ja pienin Keski-Pohjanmaalla. Alueellisia eroja ilmenee myös skitsofreniapotilaiden ensimmäisten hoitojaksojen pituuksissa (48–112 vrk), ensimmäisen vuoden hoitopäivien määrissä, ensimmäiseltä hoitojaksolta kotiin palaavien osuuksissa sekä psyykenlääkehoidon toteutuksessa vuosi ennen sairastumista ja sairastumisen jälkeen.
Skitsofreniapotilaan ensimmäisen hoitovuoden kaikkien reseptilääkkeiden keskimääräisten kustannusten vaihteluväli on 650–1 038 euroa. Laitoshoidon keskimääräiset kustannukset ensimmäisen vuoden aikana vaihtelivat välillä 11 958–32 085 euroa. Pienimmät laitoshoidon kustannukset ovat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja suurimmat Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä.
Myös hoidon vaikuttavuudessa eroja
Hoidon vaikuttavuutta arvioitiin tarkastelemalla uusintahoitojaksolle tulleiden osuutta, avohoidossa selviytymistä ja kuolleisuutta. Uusintahoitojaksolle palaavien osuus viidentenä seurantavuotena oli suurin Keski-Pohjanmaan (48 %) ja Etelä-Savon (44 %) sairaanhoitopiireissä. Uusintahoitojaksoja oli vähiten Etelä-Karjalan (29 %) sairaanhoitopiirissä.
Viiden vuoden aikana kuoli 5,3 prosenttia potilaista. Kuolemista itsemurhia oli 39 prosenttia. Kuolleisuus oli suurin Varsinais-Suomen, Kainuun ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä ja pienin Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiireissä.
Marianne Jansson
