Ajan­kohtai­sta

Terveydenhuollon menot ovat edelleen kasvaneet

Ensimmäinen OECD:n terveystilinpitojärjestelmän mukainen tilastoraportti Suomen terveydenhuollon menoista on julkaistu.

Suomen terveydenhuoltomenot olivat 13,6 miljardia euroa vuonna 2006. Inflaatio huomioon ottaen menot kasvoivat 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Stakesin tilastojen mukaan terveydenhuolto maksoi asukasta kohti keskimäärin 2 586 euroa.

Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet Suomessa vuodesta 1995 alkaen. Eniten vuosina 1995–2006 ovat kasvaneet lääke- ja hammashuollon menot. Maltillisinta menojen kasvu on ollut vanhusten ja kehitysvammaisten laitoshoidossa sekä perusterveydenhuollon pitkäaikaishoidossa.

Vuonna 2006 terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 8,2 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen jäi edelleen hieman alle OECD-maiden keskitason, joka oli 9 prosenttia vuonna 2005.

Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista oli 76 prosenttia ja yksityisen rahoituksen osuus 24 prosenttia vuonna 2006. Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista on kasvanut vuoden 2003 jälkeen. Kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli 18,7 prosenttia vuonna 2006.

Tilastointi uudistettu

Tiedot perustuvat uudistettuun tilastointiin, jonka Stakes otti käyttöön tänä vuonna terveydenhuollon meno- ja rahoitustietojen kansallisessa ja kansainvälisessä raportoinnissa. Uudistettu tilastointi noudattaa OECD:n terveystilinpitojärjestelmän mukaisia käsitteitä, luokituksia ja laskentaperiaatteita. Uuden tilastointijärjestelmän mukaiset tiedot on laskettu takautuvasti vuodesta 1995 alkaen.

Siirtyminen kansainväliseen terveystilinpitojärjestelmän mukaiseen tilastointiin osoitti, että uudella tilastoinnilla vuonna 2005 terveydenhuoltomenot olivat 1,1 miljardia korkeammat kuin aiemmalla menetelmällä laskettuna. Eniten menojen kasvuun vaikuttivat vanhustenhuoltopalveluja (693 milj. euroa), julkisen terveydenhuollon investointeja (145 milj. euroa), terveydenhuollon hallintoa (120 milj. euroa) ja lääkkeitä (100 milj. euroa) koskevien menoerien aikaisempaa laaja-alaisempi sisällyttäminen tilastointiin.

Uuden tilastoinnin myötä terveydenhuoltomenojen bruttokansantuoteosuudet ovat yleisesti nousseet OECD-maissa. Suomessa muutos merkitsi 0,8 prosenttiyksikön kasvua, mikä on hieman enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Terveydenhuollon menojen rahoitusrakenteeseen uudistuksen vaikutus oli vähäinen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030