Baltian maissa vain koulutetun väestön terveys paranee
Baltian maissa on samat kansanterveysongelmat kuin Suomessa 1960-luvulla, todetaan väitöstutkimuksessa.
Baltian maissa aikuisväestön sairastavuus ja kuolleisuus kroonisiin tauteihin on yleisempää kuin Länsi-Euroopassa. Baltian maiden nykyinen kansanterveystilanne vastaa Suomen tilannetta 1960-luvun lopulla. VTM Ville Helasojan väitöstutkimuksessa vertaillaan terveyden, tupakoinnin ja alkoholinkäytön sosiaalisia eroja Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Suomessa. Tutkimukseen osallistui kymmeniätuhansia 20–64-vuotiaita vuosina 1994–2004.Tutkijan mukaan sekä miesten että naisten koettu terveys oli Baltian maissa huonompi kuin Suomessa, ja tutkimusjakson aikana vain hyvin koulutetut kokivat terveytensä parantuneen.
Tupakointi kaikissa tutkituissa maissa oli yhteydessä nuoreen ikään, vähäiseen koulutukseen ja psyykkisiin ongelmiin. Myös alkoholinkäyttö oli yhteydessä nuoreen ikään, naisilla myös koulutukseen. Enemmän koulutetut naiset olivat useammin säännöllisiä alkoholinkäyttäjiä, mutta vähemmän koulutetut naiset useammin humalajuojia.
Tutkimusjakson aikana 1994–2004 terveyskehitys Baltian maissa oli myönteistä lähinnä koulutetun väestön keskuudessa. Vaikka suuria muutoksia sosiaalisissa terveyseroissa ei ilmaantunutkaan, huomattavat erot ovat vallitseva tilanne. Tulosten perusteella voi olettaa sosiaalisten terveyserojen edelleen kasvavan.
VTM Ville Helasojan väitöskirja tarkastetaan 26.4.2008 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Marianne Jansson
