Selvityshenkilöltä ehdotukset lääkehuollon kehittämiseksi
Selvitysmies Jussi Huttunen esittää lääkehuollon keskushallinnon uudistamista.
Selvityshenkilö Jussi Huttunen on tänään jättänyt loppuraporttinsa lääkehuollon kehittämiseksi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle. Loppuraportissa ehdotetaan, että lääkehuollon keskushallinto uudistetaan mahdollisimman pian ja lähtökohtana pidetään kansallista lääkestrategiaa. Viiden vuoden välein päivitettävässä strategiassa olisi määritettävä mm. lääkehuollon kehittämisen periaatteet, toimijat ja toimijoiden välinen työnjako.Selvityshenkilö Huttunen esittää, että Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto liitetään Kansanterveyslaitoksesta (KTL) ja Stakesista muodostettavan uuden tutkimus- ja kehittämislaitoksen osaksi, jossa se muodostaisi lääketutkimusosaston ytimen. Lääkehoidon hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointijärjestelmää kehitetään niin, että eri laitoksissa ja yksiköissä tehty työ tukee mahdollisimman hyvin keskushallinnon päätöksentekoa. Arvioinnit tuotetaan asiantuntijaverkostossa, jonka työtä koordinoi KTL:stä ja Stakesista muodostettava tutkimus- ja kehittämislaitos.
Työnjakoa on selkiytettävä ja rokotehuoltoa kehitettävä säädösmuutoksilla
Lääkelaitoksen, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen työnjakoa on selvitettävä. Työnjakoa koskevat kysymykset liittyvät lääkehoidon prosessiturvallisuuteen, terveydenhuollon laitteiden ja ohjelmistojen valvontaan, elin- ja kudoslain lupa- ja valvontamenettelyihin ja lääkkeiden GLP-tarkastuksiin. Selvityshenkilö ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö asettaa erillisen työryhmän tai kutsuu selvityshenkilön laatimaan yksityiskohtaista ehdotusta työnjaon selkiyttämiseksi.
Rokotehuollon ja -turvallisuuden kehittämiseksi tarvitaan säädöksiä tai säädösmuutoksia. Selvityshenkilö ehdottaa, että KTL valtuutetaan toimimaan Lääkelaitoksen rokotusten haittavaikutusrekisterin teknisenä ylläpitäjänä ja käyttämään rekisterin tietoja rokotusohjelman vaikuttavuuden ja turvallisuuden seurantaan. Velvoitteet huolehtia tartuntatautien ehkäisyyn käytettävien rokotteiden, vasta-aineiden ja tutkimusaineiden määrästä on rajattava käsittämään ainoastaan yleisen rokotusohjelman rokotteet. Yleiseen rokotusohjelmaan hankittavien rokotteiden hankintapäätökset on siirrettävä sosiaali- ja terveysministeriölle.
Lääkehuollon ja -politiikan koordinaatiovastuuta ehdotetaan keskitettäväksi
Selvityshenkilö on esittänyt kolmea vaihtoehtoa lääkehuollon ja lääkepolitiikan uudelleen organisoimiseksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa lääkekorvausasiat ja toisessa sairaanhoitovakuutusta ja niiden osana lääkekorvauksia koskevat asiat siirrettäisiin vakuutusosastolta sosiaali- ja terveyspalveluosastolle. Kolmannessa vaihtoehdossa osastojen työnjako säilytettäisiin nykyisellään. Selvityshenkilö pitää parhaana mallina sairaanhoitovakuutuksen ja niiden osana lääkekorvauksia koskevien asioiden keskittämistä sosiaali- ja terveyspalveluosastolle.
Selvityshenkilö esittää myös, että ministeriöön asetetaan pysyvä lääkehuollon neuvottelukunta ja perustetaan uusi erityisasiantuntijan virka, jonka tehtävänä on koordinoida lääkepolitiikkaan, lääkehuoltoon, lääkehoidon prosesseihin ja lääkekorvausjärjestelmään liittyviä asioista.
Lääkkeiden hintalautakunnan (HILA) asemaa arvioidaan raportissa viiden vaihtoehtoisen mallin pohjalta. Huttusen käsityksen mukaan HILA tulisi sijoittaa sosiaali- ja terveyspalveluosaston yhteyteen. Hintalautakunnan toiminnan läpinäkyvyyttä lisättäisiin kehittämällä päätösten perusteluja ja tehostamalla lautakunnan lääketieteellistä ja kliinisfarmakologista asiantuntemusta sekä lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointijärjestelmää.
Selvityshenkilön raportti ”Lääkehuollon keskushallinnon kehittäminen” on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla.
