Onko pohjoismaisilla lääkärilehdillä tulevaisuutta?
Tanskan Lääkärilehden entinen lääketieteellinen päätoimittaja Torben Schroeder sanoo, että kansallisten lääkärilehtien tulee käsitellä alalla tapahtuvia väärinkäytöksiä ja tutkimusvilppejä tieteellisen julkaisemisen lisäksi.
Skandinaaveja on maailman väestöstä 0,38 prosenttia, mutta silti Pohjolassa julkaistaan viittä lääkärilehteä. Onko marginaalissa tulevaisuutta?- Pohjoismaiset lääkärilehdet eivät voi kansainvälisten ammattijulkaisujen rinnalla ylpeillä impaktifaktoreilla tai valtavilla lukijamäärillä. Mikä on tällaisten tieteellisten lehtien tulevaisuus alati kiristyvillä julkaisumarkkinoilla? kysyi Torben Schroeder Pohjoismaisten lääkärilehtien kokouksessa Kööpenhaminassa torstaina.
Miten voi pärjätä julkaisu, jonka käyttämää kieltä ymmärtää 0,08 maailman väestöstä, kuten Suomen Lääkärilehden kieltä?
- Pohjoismaisilla lääkärilehdillä on kovan kilpailun keskellä silti riittävän paljon voimavaratekijöitä, jotka tekevät niiden julkaisemisen tarpeelliseksi, muistutti Schroeder, joka on Tanskan Lääkärilehden (Ugeskrift for Laeger) entinen lääketieteellinen päätoimittaja.
Ensinnäkin ne julkaisevat alkuperäistutkimuksia, joita ei välttämättä julkaistaisi missään muualla. Se ei Schroederin mukaan tarkoita, että ne eivät olisi laadukkaita, vaan yksinkertaisesti niiden tuottama informaatio ei riitä ylittämään kansainvälisen suurlehden julkaisukynnystä.
- Silti tutkimuksen tuottama tulos tai havainto voi olla kansallisesti erittäin merkittävä, Torben Schroeder korosti.
Vaikka lääketieteellistä tutkimusta yhä enemmän kirjoitetaan alun perin vain englanniksi, on kansallisen lääketieteellisen terminologian kehittäminen ja ylläpito äärimmäisen tärkeää. Ihminen oppii ja ymmärtää merkittävästi paremmin omalla äidinkielellään; tätä tukevat tutkimukset. Sillä puolestaan ei ole ymmärrettävyydessä tai sisällön omaksumisessa merkitystä, luetaanko teksti paperista vai tietokoneen ruudulta.
- Nykyisessä tiedontulvassa tutkimustiedon suodattamisessa kansallisilla lääkärilehdillä on myös tärkeä merkitys. Samoin kansallisen terveyspolitiikan seuraaminen on lehtien yksi avaintehtävistä. Vaikka pohjoismaisen lääkärilehden impaktifaktori on nolla, ei sen impakti kuitenkaan ole ollenkaan mitätön kansallisesti, painotti Torben Schroeder.
Hänen mukaansa on kuitenkin välttämätöntä vastata ajan haasteisiin monilla muilla tieteellisen julkaisemisen osa-alueilla.
- Kansallisten lääkärilehtien pitää olla entistä rohkeampia ja aktiivisempia julkistamaan alalla tapahtuvia väärinkäytöksiä tai tutkimusvilppiä. Tutkimusjulkaisujen pitäisi myös olla saatavilla nykyistä laajemmin englanniksi, korosti Torben Schroeder pohjoismaisten lääkärilehtien tekijöille.
Kokouksessa Norjan lääkärilehden toimitus saattoikin ylpeillä tutkimusjulkaisuillaan, joista iso osa käännettään kokonaisuudessaan englanniksi. Käännöstyön maksavat artikkelin kirjoittaneet lääkärit. Pohjoismaisten lääkärilehtien kokous järjestetään joka toinen vuosi, ja se käsittelee alan ajankohtaisia kysymyksiä. Suomesta kokoukseen osallistuvat lääketieteellinen päätoimittaja Päivi Hietanen ja kolme toimittajaa.
Ulla Järvi
