Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Lapsuuden ympäristö ennustaa työstressiä
Julkaistu 19.06.2008 10.11

Työstressi ei johdu ainoastaan työstä. Lapsuuden ja nuoruuden ajan ympäristö- ja persoonallisuustekijät ovat yhteydessä työstressiin ja kaulavaltimon intima-median paksuuteen, ja nämä vaikutukset kulkevat osittain koulutuksen kautta, todetaan Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa.

Psykologian maisteri Taina Hintsa selvitti väitöstutkimuksessaan kehityksellisten lapsuuden ja nuoruuden ajan tekijöiden yhteyksiä työstressiin ja kaulavaltimon intima-median paksuuteen sekä näiden väliseen yhteyteen. Suomalainen lasten ja nuorten aikuisten sydäntautiriskitutkimus (LASERI-projekti) alkoi 1980, jolloin osallistujat olivat 3–18-vuotiaita. Vuoden 2001 seurannassa osallistujien ollessa 24–39-vuotiaita työstressi ja koulutus raportoitiin kyselylomakkeella. Kaulavaltimon intima-median paksuus mitattiin kaikututkimuksella.

Tulokset osoittivat, että vanhempien heikko sosioekonominen asema ja elämäntyytymättömyys ennustivat tutkittavien työstressiä 18 vuotta myöhemmin. Tutkittavan koulutus välitti vanhempien sosioekonomisen aseman ja työstressin välistä yhteyttä. Lapsuuden ja nuoruuden ajan tekijät eivät olleet yhteydessä työhön panostuksen ja työstä saatavien palkkioiden epätasapainoon. Miehillä vanhempien elämäntyytyväisyys ja naisilla vanhempien korkea sosioekonominen asema olivat yhteydessä korkeaan palkitsevuuteen.

A-tyyppisyyden innokkuus-energisyyskomponentti (eagerness-energy) ennusti kaulavaltimon intima-median paksuutta miehillä. A-tyyppisyyden hard-driving -komponentti ennusti kaulavaltimon intima-median ohuutta naisilla. Nuoruuden ajan tekijöistä heikko johtajuus-ominaisuus nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa oli yhteydessä sekä voimakkaaseen työstressiin että kaulavaltimon intima-median paksuuteen, ja se muokkasi työstressin ja kaulavaltimon intima-median paksuuden välistä yhteyttä miehillä.

Työstressi on EU-maissa toiseksi yleisin työhön liittyvä terveysongelma selkäsairauksien jälkeen. Stressiä esiintyy 28 %:lla EU:n työntekijöistä. Työstressin on todettu lisäävän sydäntautiriskiä 50 %. Työstressimallien mukaan työn suuret vaatimukset yhdessä heikon työn hallinnan kanssa tai suuri panostuksen määrä yhdessä huonon palkitsevuuden kanssa aiheuttavat työstressiä.

Psykologian maisteri Taina Hintsan väitöskirja tarkastettiin 18.6.2008 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Valvira valittanut KHO:een – kiista kilpirauhashoidoista jatkuu01.09.2014

Genomistrategiaa laaditaan avoimessa hengessä01.09.2014

Uusista psykoosilääkkeistä munuaishaittoja vanhuksille29.08.2014

Keinohaima tuli askeleen lähemmäs29.08.2014

Puhu virheestä 
oikein28.08.2014

Päätöksentekoa tukeva tutkimus uudistuu28.08.2014

Ensimmäinen FDA-tutkimusrahoitus Suomeen27.08.2014

Keliakian riskiryhmiä on syytä seuloa26.08.2014

Ebola-ohjeet lääkäreitä varten hajallaan 26.08.2014

Lastensairaalan rakennustyöt alkavat Meilahdessa26.08.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014