Naisilla vaikeampi tulehdusreaktio metabolisessa oireyhtymässä
Pitkään kestävä rasvakudoksen tulehdusreaktio voi olla syynä naisten suureen sydäntautivaaraan tyypin 2 diabeteksessa.
Metaboliseen oireyhtymään liittyvä rasvakudoksen tulehdusreaktio on naisilla selvästi vaikeampi kuin miehillä. Tämä pitkään kestävä tulehdusreaktio voi selittää sen, miksi naisilla on tyypin 2 diabeteksen kehittymisen myötä suurempi vaara sairastua sydäntauteihin kuin miehillä.LL Juha Saltevon väitöstutkimuksessa tarkasteltiin tulehdusreaktion ja rasvakudoksesta erittyvän hormonin, adiponektiinin, yhteyttä ja merkitystä metabolisessa oireyhtymässä. Lähes tuhannen henkilön väestöotoksessa miehistä 34–38 %:lla ja naisista 27–34 %:lla oli metabolinen oireyhtymä.
Vähäistä tulehdusta kuvaavat herkän CRP:n ja IL-1-vasta-aineiden arvot olivat metabolista oireyhtymää sairastavilla naisilla tilastollisesti merkittävästi korkeampia kuin miehillä. Henkilöillä, joilla oireyhtymää ei ollut, pitoisuudet olivat pienemmät eikä arvoissa ollut eroa sukupuolten kesken.
Naisilla on normaalisti suurempi adiponektiinipitoisuus kuin miehillä, mutta metabolista oireyhtymää sairastavilla naisilla se oli suhteellisesti pienempi, mikä voi vaikuttaa naisten vahvistuneeseen tulehdusreaktioon. Varhain käynnistynyt adiponektiinin väheneminen ja tulehdus voivat käynnistää naisten sydäninfarktien lisääntymisen tyypin 2 diabeteksessa.
Yhteys insuliiniherkkyyteen
Parempi insuliiniherkkyys oli koko aineistossa yhteydessä korkeaan adiponektiinitasoon ja mataliin tulehdusarvoihin, erityisesti IL-1-vasta-aineisiin. Adiponektiinitaso ja tulehdusarvot olivat selvässä asteittaisessa yhteydessä metabolisen oireyhtymän osatekijöihin (kohonnut verenpaine, verensokeri, vatsakkuus ja huonontuneet rasva-arvot): mitä enemmän näitä vaarallisia muutoksia löytyi, sitä korkeampia olivat tulehdusarvot ja sitä matalampia adiponektiinitasot.
– Koska diabeteksen ilmaantuminen on suurelta osalta ehkäistävissä, tulisi suuressa sydänsairauksien vaarassa olevat ihmiset, erityisesti naiset, löytää varhain, toteaa Juha Saltevo.
– Adiponektiini ja IL-1-vasta-aineet eivät ole vielä soveliaita mittareita kliiniseen käyttöön, mutta herkän CRP:n määrittäminen voi auttaa suurentuneessa vaarassa olevien löytämisessä.
Saltevo arvioi, että tulevaisuudessa elämäntapamuutosten rinnalla adiponektiinin määrää lisäämällä voidaan ehkä vaikuttaa edullisesti metabolista oireyhtymää sairastavien ennusteeseen.
LL Juha Saltevon väitöskirja tarkastetaan 28.6.2008 Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
