Hajujen kokeminen on pääosin opittua
Hajuaistin joustavuus on voinut lajinkehityksessä tukea sopeutumista.
Näyttää siltä, että geenit määräävät vain raamit, joiden puitteissa pääasiallisesti ympäristötekijät muokkaavat hajujen aistimista. Hajuaisti viestii ruoan laadusta ja varoittaa vaaroista. Hajuaistin joustavuus tiukan geneettisen säätelyn sijaan on voinut lajinkehityksessä tukea sopeutumista uusiin ympäristöihin, todetaan Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.
ETM Antti Knaapilan väitöstutkimuksessa suomalaisten perheiden jäsenet sekä australialaiset, brittiläiset, tanskalaiset ja suomalaiset kaksoset, yhteensä yli tuhat henkilöä, arvioivat hajujen voimakkuutta ja miellyttävyyttä sekä yrittivät tunnistaa raaputusliuskoilla esitettyjä hajuja. Perheaineistosta määritettiin hajuarvioiden periytyvyys ja etsittiin ominaisuuksiin yhteydessä olevia perimän alueita koko perimän laajuisella seulonnalla. Kaksosaineistoissa tutkittujen ominaisuuksien vaihtelu jaettiin geneettiseen ja ympäristön aiheuttamaan osaan käyttäen geneettistä mallitusta. Lisäksi osallistujat arvioivat oman hajuaistinsa toiminnan ja ympäristön hajujen häiritsevyyden. Myös ei-geneettisten tekijöiden (kuten sukupuoli, ikä ja tupakointi) yhteyksiä hajujen kokemiseen tutkittiin.
Kanelin hajun miellyttävyys havaittiin perhetutkimuksessa perinnölliseksi, ja miellyttävyyteen mahdollisesti vaikuttava geenialue paikannettiin kromosomista 4. Kaksostutkimuksessa havaittiin kohtalainen periytyvyys kuitenkin vain androstenonin hajun koetulle voimakkuudelle ja miellyttävyydelle. Sekä androstenonin voimakkuuden että miellyttävyyden taustalla on todennäköisesti samoja geenejä.
Omat arviot hajuaistin toiminnasta heijastivat enemminkin hajujen koettua häiritsevyyttä kuin haistamiskykyä tai geneettistä vaikutusta. Ei-geneettisten analyysien tulokset tukivat käsityksiä naisten paremmasta haistamiskyvystä, ikään liittyvästä hajuaistin heikkenemisestä sekä kokemusperäisistä vaikutuksista hajujen aistimiseen.
ETM Antti Knaapila elintarviketeknologian alan väitöskirja tarkastetaan 21.8.2008 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
