Lisäaikaa liuotushoitoon – mutta hetkeäkään ei saa hukata

Aivoinfarktipotilaat hyötyivät kolmen tunnin jälkeenkin aloitetusta liuotushoidosta.

Aivoinfarktin liuotushoidon aloittaminen vasta 3–4,5 tunnin kuluttua osoittautui hyödylliseksi New England Journal of Medicinessa julkaistussa tutkimuksessa. Liuotushoidon aloittamisen aikaikkunan pidentäminen 3 tunnista toisi huomattavan joukon potilaita hoidon piiriin.

ECASS-monikeskustutkimuksessa 821 myöhäistä aivoinfarktipotilasta satunnaistettiin saamaan joko liuotushoidon alteplaasilla tai lumelääkettä. Joukosta oli jätetty pois sellaiset potilaat, joilla tietokonetomografiassa näkyi aivoverenvuoto tai suuri infarkti. Hoidon aloitusajan mediaani oli 3 tuntia 59 minuuttia.

Kolmen kuukauden kuluttua arvioituna liuotushoidon saaneiden potilaiden kliininen selviytyminen oli parempi. Rankinin asteikolla lähes tai täysin oireettomaksi (0–1) parani liuotushoitoryhmästä 52 % ja lumeryhmästä 45 %.

Kallonsisäisiä verenvuotoja ilmeni liuotushoidon saaneilla enemmän (27,0 % vs. 17,6 %), ja ero oireisissa verenvuodoissa oli erityisen selvä (2,4 % vs. 0,2 %). Kuolleisuudessa (7,7 % vs. 8,4 %) tai vakavissa haittavaikutuksissa ei ollut merkittävää eroa.

Aivoinfarktin liuotushoidon aikaikkunan pidentämisestä on esitetty samansuuntaisia tuloksia viime viikolla Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa. 3–4,5 tunnin kuluessa liuotushoidon saaneiden aivoinfarktipotilaiden hoitotulos ei poikennut merkittävästi varhaisemmin hoitoon päässeiden tuloksesta.

NEJM:n pääkirjoituksessa professori Patrick Lyden kuitenkin muistuttaa, että tärkeämpi asia on saada potilaat liuotushoitoon niin nopeasti kuin mahdollista. Aloitusajan pidentäminen ei saa johtaa hoidon aloittamisen hidastumiseen.

Marianne Jansson