Risperidoni ja olantsapiini eivät vaikuta skitsofreniapotilaiden kuuloherätevasteisiin

Väitöstutkimus toi uutta tietoa tarkkaavaisuuden neurokemiallisesta säätelystä.

Skitsofreniapotilailla on usein psykoottisten oireiden ohella kognitiivisia ongelmia, joihin vanhemmilla psykoosilääkkeillä ei ole vaikutusta. Viime vuosina on kehitetty uusia psykoosilääkkeitä, joiden on arveltu parantavan kognitiivisia oireita esimerkiksi muistissa ja tarkkavaisuudessa.

Milena Korostenskaja selvitti väitöstutkimuksessaan uusien psykoosilääkkeiden vaikutuksia skitsofreniaspektrin potilaiden EEG:llä mitattuihin aivosähköisiin kognitiivisiin mittareihin. Neljän viikon mittaisilla risperidoni- ja olantsapiinihoidoilla ei ollut vaikutusta poikkeusärsyke- eli MMN- (mismatch negativity) ja P3-vasteisiin, jotka heijastavat tarkkaavaisuusprosessien eri vaiheita. Risperidoni kuitenkin pienensi P2-vastetta, mikä voi heijastaa muutosta potilaiden kognitiivisissa toiminnoissa.

Magneettienkefalografian ja EEG:n yhdistelmällä tutkittiin terveillä koehenkilöillä metyylifenidaatin ja memantiinin vaikutuksia MMN-vasteeseen, jotta saataisiin selvyyttä tarkkaavaisuuden neurokemiallisesta säätelystä. Kerta-annos metyylifenitaaattia ei vaikuttanut MMN-vasteeseen, mutta se pienensi P2-vastetta. Kerta-annos memantiinia suurensi MMN-vastetta EEG:ssä, muttei MEG:ssä. Kiihdyttävä välittäjäaine glutamaatti saattaa osallistua tarkkaavaisuuden säätelyyn etuaivokuorella. Risperidonilla oli kuitenkin vaikutuksia aivosähköisiin kognitiivisiin mittareihin lyhyen hoidon jälkeen. Vaikutus voi välittyä dopamiinin kautta. Olantsapiinilla ei näitä vaikutuksia ollut.

Milena Korostenskajan psykologian väitöskirja Neurochemical regulation of auditory information processing studied with EEG/MEG: application to schizophrenia tarkastetaan 3.10.2008 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.