Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen kuntoutus toteutuu heikosti
Alle puolet tarvitsevista pääsee moniammatilliseen kuntoutukseen.
Tehokasta kuntoutusta saa Suomessa vain alle puolet sitä tarvitsevista aivoverenkiertohäiriöpotilaista. Maantieteellinen eriarvoisuus on huomattava, sillä erot parhaiten resursoitujen ja heikompien yksiköiden välillä ovat yli kymmenkertaisia. Vanhukset pääsevät kuntoutukseen huonommin kuin nuoremmat, vaikka he hyötyisivät kuntoutuksesta yhtä paljon.Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n tutkimuksessa haastateltiin maan kaikkien yliopistollisten ja keskussairaaloiden akuutti- ja kuntoutusosastojen toiminnasta vastaavia henkilöitä. Seuraavassa vaiheessa lähetettiin kysely kaikkiin Suomen terveyskeskuksiin, ja vastaukset saatiin 145 terveyskeskuksesta, joiden alueella asuu 81 % Suomen väestöstä. Kyselyyn osallistuivat myös kuntoutusta antavat yksityiset kuntoutuslaitokset ja aluesairaalat.
Vain alle puolet tarvitsevista pääsee kuntoutukseen
Moniammatilliseen kuntoutushoitoon pääsee arviolta 10–20 % aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista. Parhaimmillaan yli 40 % sairastuneista pääsee asianmukaiseen kuntoutukseen, jolloin ollaan tavoiteltavalla tasolla.
– Jos sata AVH-potilasta kuntoutetaan moniammatillisesti toimivassa kuntoutusyksikössä, viisi sairastunutta enemmän päätyy asumaan itsenäisesti kotona verrattuna siihen, että hoito ja kuntoutus olisivat tapahtuneet tavallisella vuodeosastolla, toteaa professori Juhani Sivenius.
Sairaanhoitopiirejä, joissa alle 10 % aivoverenkiertohäiriön sairastaneista pääsi asianmukaiseen kuntoutukseen, olivat Etelä-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Myös sairaanhoitopiirien sisällä erot terveyskeskusten välillä saattoivat olla suuria.
– Jos sairaanhoitopiirillä on oma kuntoutusosasto, on todennäköisempää, että aivoverenkiertohäiriön sairastanut saa kuntoutusta, sanoo tutkijalääkäri Teemu Takala.
Kuntoutuksessa ikäsyrjintää?
Vanhukset pääsevät kuntoutukseen huonommin kuin nuoremmat, vaikka sairastuneet hyötyvät kuntoutuksesta iästä ja sairauden vaikeusasteesta riippumatta. Kolme neljästä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneesta on yli 65-vuotias. Suurin osa iäkkäistä osastohoitoa vaativista potilaista kuntoutetaan terveyskeskuksessa, jossa vain harvoin on mahdollisuus suositusten mukaiseen moniammatilliseen kuntoutukseen. Jos sairaanhoitopiirin laitoskuntoutus on järjestetty yksityisessä kuntoutuslaitoksessa, näyttää siltä, että yli 75-vuotiaita ohjataan sinne vain poikkeustapauksissa.
– Kansalaisten tasavertaisuus on taattava. Oikea-aikainen kuntoutus säästää yhteiskunnan kustannuksia pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeen sekä sosiaalihuollon kustannusten vähentyessä. Riittämätön tai tehoton kuntoutus maksetaan sairastuneiden heikentyneenä terveydentilana, huonontuneena toimintakykynä ja elämänlaatuna sekä lisääntyneenä avun ja palvelujen tarpeena, tiivistää toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta.
Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain 14 000 suomalaista, heistä neljännes on työikäisiä. Suomessa elää 50 000 aivohalvauksen sairastanutta. Noin puolella heistä on neurologisia vaurioita, jotka haittaavat päivittäistä toimintakykyä. Joka kolmas toipuu täysin oireettomaksi, kolme neljästä omatoimiseksi ja 15 % jää pysyvään laitoshoitoon. Pitkäkestoista kuntoutushoitoa tarvitsee noin 40 % aivoverenkiertohäiriön sairastaneista.
