Sosioekonomisten terveyserojen juuret jo lapsuudessa
Lapsuuden epäsuotuisat elinolot ennustavat nuoren aikuisiän terveydelle haitallisia elämäntapoja ja huonoa terveyttä.
Tupakointi ja alkoholinkäyttö periytyvät toimintamallina vanhemmilta lapsille, ja monet lapsuuden ongelmat ennustavat nuorten aikuisten huonoa terveyttä. Vanhempien vähäisellä koulutuksella on myös yhteys nuoren aikuisen ylipainoon ja lihavuuteen erityisesti naisilla, todetaan Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.VTM Laura Kestilä selvitti nuorten aikuisten terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen määrittäjiä Terveys 2000 -tutkimuksen osana kerätystä aineistosta, jossa oli oli 1 894 nuorta aikuista (18–29 v).
Nuorilla aikuisilla havaittiin selviä koulutusryhmien välisiä eroja koetussa terveydessä. Myös työllistyminen näyttää jakavan lapsuuden elinolojen vaikutuksia koulutusryhmien välisiin terveyseroihin.
Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneilla nuorilla aikuisilla on usein epäterveellisemmät elintavat kuin paremmin koulutetuilla ikätovereillaan; tämä näkyy selvästi esimerkiksi tupakoinnissa ja alkoholin suurkulutuksessa. Korkeammin koulutetut nuoret aikuiset kokevat itsensä terveemmiksi kuin vähän kouluja käyneet. Näitä eroja selittävät sekä lapsuuden epäsuotuisat elinolot että terveydelle haitalliset elintavat.
– Aikuisiän terveys ja terveyskäyttäytyminen ovat tulosta nykyistä sosiaalista asemaa ja elinoloja edeltävistä elämänvaiheista. Terveyskäyttäytymisen muodot ja elinolot vakiintuvat ja sosioekonomiset terveyserot ilmaantuvat aikuisuuden kynnyksellä. Varhaisessa keski-iässä sosioekonomiset terveyserot ovat jo suuria, toteaa Laura Kestilä.
– Terveyttä edistäviä toimia suunnittelevien kannattaisikin kehittää erityisesti sellaisia toimintamalleja, jotka tuottavat tuloksia nimenomaan vähän kouluja käyneiden ryhmässä. Vähäinen koulutus on merkittävä riskitekijä terveyden kannalta.
VTM Laura Kestilän sosiologian alan väitöskirja tarkastetaan 24.10.2008 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
