Mammografiaseulonnan laajentamisella vähän vaikutusta kuolleisuuteen
Väitöstutkimuksessa kehitettiin tilastomatemaattinen malli syöpäseulonnan ennusteelle.
Rintasyöpäseulontojen on Suomessa ja maailmalla todettu vähentävän kuolleisuutta rintasyöpään. Sen sijaan rintasyöpäseulontojen laajentamisella saatava lisähyöty Suomessa on vähäinen, kun mittarina on seulonnan vaikutus ennustettuun kuolleisuuteen seuraavan kahdeksanvuotiskauden aikana. Tämä ilmenee Suomen Syöpärekisterissä tehdystä väitöstutkimuksesta.
Kun yhteiskunta päättää seulontojen laajennuksesta, on tärkeää tutkia, miten jo olemassa olevan seulontaohjelman laajennukset vaikuttavat uusien tapausten ilmaantuvuuteen ja rintasyövästä johtuvaan kuolleisuuteen. FM Johanna Seppänen kehitti väitöstutkimuksessaan tilastomatemaattisen menetelmän, jonka avulla erilaisilla tulevaisuuden malleilla voidaan tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Suomalaisia 50–59-vuotiaita naisia on vuodesta 1987 alkaen kutsuttu maksuttomaan rintasyövän mammografiatutkimukseen joka toinen vuosi. Vuonna 2007 voimaan tullut uusi asetus laajensi väestöseulonnan 69-vuotiaisiin saakka. Kutsua seulontaan noudattaa lähes 90 %.
Väitöskirjassa hyödynnettiin mammografiaseulontojen kutsuntatietoja ajanjaksolta 1987–2001. Niiden perusteella Seppänen teki vuoteen 2012 ulottuvan ennusteen seulonnan vaikutuksesta 40–74-vuotiaiden naisten rintasyövän ilmaantumiseen ja siitä johtuvaan kuolleisuuteen. Hän tarkasteli, miten seulonta vaikuttaa eri ikäryhmissä.
Jos seulotaan 50–59-vuotiaita, uusia rintasyöpiä arvioidaan löytyvän 2 429. Jos seulotaan 50–69-vuotiaita, syöpiä löytyisi 175 enemmän eli 2 604. Jos seulottaisiin 40–65-vuotiaita, syöpiä löytyisi 91 enemmän eli 2 520.
– Tulosten mukaan seulonnan ulottaminen 60–69-vuotiaisiin tai 40–49-vuotiaisiin naisiin vaikuttaa rintasyöpäkuolleisuuden ennusteisiin varsin vähän, Seppänen toteaa.
Jos seulonta toteutettaisiin ikäryhmässä 40–65-vuotiaat, rintasyöpäkuolleisuus olisi korkeintaan 3 % pienempi kuin jos seulontakutsuttavien ikäryhmä olisi 50–59-vuotiaat.
Seppäsen väitöskirjan menetelmää voidaan soveltaa myös kohdunkaulan, paksusuolen ja eturauhasen syövän väestöseulontaohjelmien vaikutusten arviointiin.
Rintasyövän ennuste Suomessa on erittäin hyvä: 88 % potilaista on elossa, kun sairauden toteamisesta on kulunut viisi vuotta. Varhain todettu rintasyöpä on helpompi hoitaa. Parantuneet hoidot voivat olla yksi syy siihen, että seulonnan laajentuminen ei tuo huomattavaa eroa kuolleisuuteen. Toisaalta kun syöpä löytyy paikallisena, voidaan välttyä raskailta liitännäishoidoilta.
Ohjelman laajentamisen vaikutukset rintasyövän ilmaantuvuuden ennusteisiin riippuivat siitä, oliko seulonnassa löytynyt kasvain diagnoosihetkellä paikallinen vai jo muualle elimistöön levinnyt. Kun seulontakutsut ulotettiin 50–59-vuotiaiden ulkopuolelle, paikallisten tapausten ilmaantuvuus kasvoi enimmillään 14 %, kun taas levinneiden syöpien ilmaantuvuus pieneni 10 %.
FM Johanna Seppäsen biometrian alan väitöskirja ”Mammographic mass-screening and future breast cancer burden in Finland” tarkastetaan 7.11.2008 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
