Terveyden- ja vanhustenhuollolle uudet tarvekriteerit
Uudessa tarvekertoimessa on mukana useita suoraan sairastavuutta mittaavia tekijöitä.
Kunnat voivat mitata entistä tarkemmin terveyden- ja vanhustenhuollon palvelutarvetta suoraan yhdellä tarvekertoimella. Stakesin Terveystaloustieteen keskus on tuottanut uudet kriteerit, jotka antavat merkittävän lisän terveyspalvelujen tarpeen analysointiin. Nyt kehitetyssä tarvekertoimessa on mukana useita suoraan sairastavuutta mittaavia tekijöitä. Aiemmin sairastavuutta kuvattiin epäsuorasti ainoastaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrällä.Uudet tarvetekijät tarkentavat kuvaa kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon palvelujen tarpeesta, jossa on suuria eroja kuntien välillä. Terveys- ja vanhuspalvelujen suhteellinen tarve on suurin Pylkönmäellä ja Kuhmoisissa, noin 61 prosenttia yli maan keskitason, Puumalassa 55 prosenttia ja Rautavaarassa 54 prosenttia yli maan keskitason. Palvelujen tarve on pienintä Oulunsalossa ja Kirkkonummella, noin kolmanneksen (31 prosenttia) alle maan keskitason. Yli neljänneksen maan keskitasoa vähäisempi tarve on Espoossa, Kempeleessä ja Kiimingissä (28 %). Suurimmista kaupungeista terveys- ja vanhuspalvelujen tarve on suurin Lahdessa (4,3 %) ja toiseksi suurin Turussa (2,6 %) ja pienin Espoossa.
Tarvetekijöiden uudelleenmääritys on tehty osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskevaa tutkimusta. Uudet tarvetekijät parantavat kuntien palvelutarpeen arviointia ja kuntien välisten menovertailujen luotettavuutta.
Uudet tarvetekijät perustuvat yksilötason tietoihin, kun aiemmat tarvekriteerit perustuivat kuntatason tietoihin. Yksilötason tietojen käyttö mahdollistaa paremmin juuri niiden tekijöiden selvittämisen, jotka vaikuttavat palvelujen käyttöön ja käytön kokonaiskustannuksiin. Tärkeimmät terveyspalvelujen tarpeeseen vaikuttavat tekijät ovat iän, sukupuolen ja sairastavuuden lisäksi koulutus, yksinasuminen ja työllisyys. Vanhusten palvelujen tarpeeseen vaikuttaa iän, sukupuolen ja sairastavuuden lisäksi myös 80 vuotta täyttäneiden yksinasuminen.
Tutkimusta varten kerättiin 13 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Kuopio, Joensuu, Jyväskylä, Kuusamo, Kemijärvi, Kotka, Pori, Raisio, Suomussalmi) asukkaiden terveyden- ja vanhustenhuollon käyttötiedot vuoden 2006 ajalta. Terveydenhuollon tarvetekijöiden määrittämistä varten analysoitiin 300 000 suomalaisen terveyspalveluiden käyttö ja kustannukset yksityiskohtaisesti. Vanhustenhuollon tarvetekijöiden määrittämistä varten analysoitiin yksityiskohtaisesti 65 vuotta täyttäneen 80 000 henkilön palvelujen käyttö ja kustannukset. Stakesin rekisteritietojen lisäksi käytettiin yksilötason tietoja terveyskeskusten avohoidosta, kotihoidosta, kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta sekä Kelan myöntämistä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista.
