Ajan­kohtai­sta

Keskustelukulttuuri rantautuu HUS:iin

Selvitysmies Juha Tuomisen johtamis- järjestelmässä HUS:n sairaanhoidosta vastaa ylilääkäri, tilaaja-tuottajamallia sairaan- hoidon sisällä kutsutaan kumppanuudeksi, ja rivilääkäri keskittyy tekemään työtänsä häiriintymättä sen kummemmin siitä, mitä hallintokerroksissa suunnitellaan.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/tuominenjuha.jpg

Selvitysmies Juha Tuomisen johtamisjärjestelmässä HUS:n sairaanhoidosta vastaa ylilääkäri, tilaaja-tuottajamallia sairaanhoidon sisällä kutsutaan kumppanuudeksi, ja rivilääkäri keskittyy tekemään työtänsä häiriintymättä sen kummemmin siitä, mitä hallintokerroksissa suunnitellaan.

– Meillä on motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta, joka tekee työnsä hyvin riippumatta siitä, mikä johtamisjärjestelmä on käytössä. Johtamisjärjestelmä on hallinnollinen työkalu, joka turvaa jouhevasti toimivan työympäristön ja parantaa hoidon laatua, sanoo selvitysmies ja medisiinisen tulosalueen johtaja Juha Tuominen.

Kesäkuussa hallituksen kokouksessa päätetyn resurssimallin kanssa kävi toisin. Lääkärit kokivat, etteivät he voi sitoutua johtamisjärjestelmään, jossa vastuu potilaan hoidosta on jaettu eri asiantuntijoiden kesken. Tuloksena oli kriisiksi kuohunut epäluottamus konsernijohdon ja työntekijöiden välillä. Kriisi johti lopulta resurssimallisen johtojärjestelmän hyllyttämiseen.

Tuominen sanoo, että lääkäreiden vastareaktio kertoo heidän vastuuntuntoisuudestaan. Lopputulos on hänen mielestään myös hyvä oppi kaikille. Sen enempää hän ei aio HUS:n lähihistoriaa perata.

– Tehtäväni ei ole ollut kaivella menneitä, vaan luoda uutta, Tuominen toteaa.

Valmistelu työryhmissä yleistyy

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lääkärit ovat vaatineet äänekkäästi sitä, että heitä kuunneltaisiin. Nyt lääkärit ovat puhuneet suunsa puhtaiksi ja Juha Tuominen on kuunnellut heitä. Hän on kiertänyt henkilökuntakokouksissa, puhunut puhelimessa aamusta iltaan arkisin ja viikonloppuisin ja lukenut satamäärin sähköposteja.

Kuulemansa perusteella Tuominen on päätellyt, että keskustelu saa jatkua edelleen.

– Ruotsalaisille naureskellaan aina siitä, ettei mistään päätetä ilman kunnollista diskussionia. Se on hidas tapa päättää asioista, mutta kun ruotsalaiset ovat löytäneet yhteisen linjan, he seisovat sen takana yhtenä rintamana. Sitä me tarvitsemme täällä HUS:ssa, tarvitsemme ruotsalaistyyppistä keskustelukulttuuria, Tuominen sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa työryhmätyyppisen valmistelun yleistymistä HUS:ssa. Tuominen uskoo, että työryhmät ovat omiaan syntymään myös itsekseen pienissä yksiköissä joista löytyy työnsä kehittämisestä kiinnostuneita lääkäreitä.

Vaarana on terveydenhuollon kehitysprojekteille tuttu kohtalo: Työryhmissä tehtyjä parannuksia ei oteta käyttöön.

– Työryhmien päätöksillä on vaikutusta, jos ihmiset sitoutetaan niihin, ja niiden käyttöönotosta päätetään. Se on esimiehistä kiinni, Tuominen sanoo.

Johtajille oppia

Jo tässä vaiheessa uuden johtamisjärjestelmän rakentamista on tiedossa, ettei resurssipäälliköitä ja -johtajia ole tulossa HUS:iin. Tulosyksikköjohtajien alaisuudessa toimii klinikkaryhmistä vastaavia ylilääkäreitä, heidän alaisinaan klinikoiden ylilääkäreitä, ja heidän alaisinaan osastojen ylilääkäreitä.

– Vastuu potilaista on kokonaisvaltainen. Asiantuntijoita johdettaessa asiantuntijuutta ja johtajuutta ei voi erottaa toisistaan. Siksi johtoryhmässäkin tulee olemaan johtajaylilääkäri, minkä asian hallitus on jo siunannut.

HUS-kriisi on korostanut keskijohdon asemaa työntekijöiden ja konsernijohdon välimaastossa. Tuominen aloitti johtamisjärjestelmän rakentamisen tyynnyttämällä ensin lasten- ja naistentautien ja psykiatrian tulosyksiköissä kuohuneita riitoja. Vaikka ongelmien taustat poikkeavat, Tuominen sanoo tilanteen rauhoittuneen molemmissa esimiesten aseman selkeyttämisellä ja vahvistamisella.

– Monella HUS:ssa esimiesasemassa työskentelevällä lääkärillä on jo ammatin puolesta päätöksentekotaitoa. Mutta myös henkilöstö- ja talousjohtamisen taidot ovat tärkeitä. Ne johtavat resurssien vastuulliseen käyttöön ja siihen että ymmärretään, että jos kovaa ääntä pitämällä saa itselleen jotain, se on kavereilta pois, Tuominen toteaa.

Tilaajasta ja tuottajasta kumppaneiksi

Resurssien tuhlaaminen sairaalassa on pois aivan kirjaimellisesti kavereilta, sillä Tuominen näkee HUS:n tulevassa rakenteessa kumppanuuden, joka korvaa tilaaja-tuottaja-asetelman sairaanhoidon sisällä.

Tuomisen mallissa tilaaja-tuottajamalli toteutuu sairaanhoidon ja tukipalveluiden välillä. Sairaanhoidon yksiköiden ja toimialojen välillä ei kuitenkaan jaeta käskyjä, vaan pyritään yhteiseen tahtotilaan kumppaneiden kesken.

Hallinnon ylätasolla kumppanuudella tavoitellaan joustavaa yhteistyötä tulos- ja sairaanhoitoalueiden välillä. Tulosalueiden sisällä kumppanuus näkyy esimerkiksi siten, että anestesiologit löytyvät hallinnollisesti yhdestä klinikkaryhmästä, joka tarjoaa anestesiologian palvelut koko HYKS-sairaanhoitoalueelle.

Sairaaloiden sisällä tullaan muutenkin laskemaan raja-aitoja yliopistosairaaloissa toistaiseksi tuntemattomamman mallin mukaisesti: Tuominen vertaa, että vuodepaikkojen ja erikoisosaajien jakaminen vastuualueilla tulee muistuttamaan suurimpien keskussairaaloiden toimintatapaa.

– Minun mallissani vastuualueilla ja niiden ylilääkäreillä on kokonaisvastuu potilaan hoidosta. Sen myötä vuodeosastojen ja poliklinikoiden tulee olla joustavasti käytössä erikoisaloista huolimatta.

HUS:n hallitus käsittelee Juha Tuomisen esitystä HUS:n uudeksi johtamisjärjestelmäksi 8. joulukuuta. Tuomisen mukaan tuolloin paljastuu tarkka rakenne siitä, missä raameissa kumppanuutta rakennetaan. Hoito- ja koordinaatiovastuut tulevat olemaan nykyistä selkeämmät, ja aiempaa selkeämpien johtotehtävien viranhaltijoilta tullaan edellyttämään jatkuvia johtamisopintoja, mutta myös käytännön työhön osallistumista.

HUS:n kriisistä voidaan ottaa oppia myös siitä, että pelkkä puheoikeus ei riitä, jos kukaan ei kuuntele. Tämä on yksi keskeisimmistä asioista, johon Tuomisen tekemiltä HUS:n johtamisen työkalupakilta odotetaan ratkaisua.

– Jos johto ei kuuntele, silloin johtamisen työkaluissa on jokin pielessä, Tuominen sanoo.

Lue lisää perjantaina 21.11.2008 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Juha-Pekka Honkanen

Kuva: Mauri Helenius

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030