Kehukaa minua tähdet kertovat
Pian avautuva nettipalvelu haastaa lääkärit arvioimaan toisiaan. Hyvälääkäri.fi kertoo kuka on hyvä yksityislääkäri muun muassa potilailta saadun palautteen ja kollegoiden suositusten perusteella. Lääkäriliitto pelkää, että toiminta voi murentaa ammattikunnan kollegiaalisuutta.
http://www.laakarilehti.fi/pics/tahti.jpg
Kvalionin toimitusjohtaja Pia Koivu huomasi jo aikanaan Ortonilla, että häntä pyydetään usein suosittelemaan lääkäriä. Muutama vuosi sitten hyvältä tuttavalta Kari Vuoriselta kipeytyi akillesjänne niin, että se vaati leikkausta. Juoksemista ja vuorikiipeilyä harrastava Vuorinen halusi, että operaatio onnistuu täydellisesti.
Lääkäriksi löytyi Koivun toinen tuttu, turkulainen ortopedi Jussi Rantanen. Jalka parantui, ja kuukausi sitten Vuorinen juoksi Berliinin maratonin. Vuotta aiemmin kantapää polkaisi liikkeelle toisen haasteen.
– Kari totesi, että mitä jos Jussi laitettaisiin tieto näistä sinun taidoistasi internetiin muidenkin potilaiden nähtäville, kertoo Koivu.
Kvalionin ja Hyvälääkäri.fi-palvelun idea on juuri tämä: laitetaan lääkärit suosittelemaan toisiaan.
– Lääkäripiireissä tiedetään parhaiten kuka on hyvä hoitamaan tiettyjä sairauksia ja vaivoja. Kun lääkäri tietää, että joku on hoitanut pitkään tietynlaisia potilaita, hän voi suositella tätä muillekin. Näin potilas pääsee suoraan oikealle vastaanotolle.
Maailmalta löytyy tylympiä esikuvia
Vastaavia nettipalveluita on maailmalla useita. Koivun mukaan yksikään niistä ei ole arvioinnissaan yhtä kattava kuin hyvälääkäri. Sen pisteytys perustuu neljään kriteeriin. Ensimmäinen niistä tulee koulutuksesta, työkokemuksesta ja tieteellisestä toiminnasta. Lisäksi pisteitä kertyy lääkärin itsensä nimeämästä erikoisosaamisesta, kuten myös lääkäreiden suosituksista ja potilasarvioista.
– Esimerkiksi Doktorsguiden Ruotsissa perustuu pelkästään potilaspalautteeseen. Siinä ei myöskään kysytä, haluaako lääkäri olla järjestelmässä mukana. Me olemme lähteneet siitä, että tämä on lääkäreille vapaaehtoista.
Kvalionin palvelussa lääkärit saavat määritellä itse, mitä tietoja julkaistaan. Lääkäri voi valita näkyviksi esimerkiksi tietyt osaamisalueet, joissa hänen tähdityksensä on hyvä. Hän voi myös julkaista vain perustietonsa ilman arviointeja tai jättää kaiken piiloon. Osalle lääkäreistä kuitenkin jo ajatus oman työn arvioinnista on liikaa.
– Kyllä me tiedämme, että kaikki lääkärit eivät tähän lähde mukaan.
Vapaaehtoisuus voi olla näennäistä
Palvelu hakee vastaanottoa pitäviä yksityislääkäreitä, mutta ei työterveyslääkäreitä. Piiriin voisi kuulua 5 000 lääkäriä.
– Liittyminen on vapaaehtoista, mutta leimautuvatko kieltäytyjät huonoiksi lääkäreiksi? Osa ei halua antaa tietojaan lääkärimatrikkeliinkaan, mutta se ei tarkoita, että he olisivat sen huonompia lääkäreitä kuin muutkaan, sanoo Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila.
Liittoakin pyydettiin mukaan, mutta se jättäytyi pois palvelun arviointilautakunnasta.
– Me näimme esimerkiksi, että hankkeeseen liittyy kollegakuntaa jakavia uhkia.
Halilan mukaan oli odotettua, että lääkärivertailu syntyy myös Suomeen. Hän pitää positiivisena, että tekijät ovat keskustelleet valmisteluvaiheessa Lääkäriliiton kanssa.
– Lääkäriliitto korostaa potilaan valinnanvapautta, ja tässä tarjotaan tietoa valinnan pohjaksi. Kriteerien yksipuolisuus kuitenkin arveluttaa. Arviot voivat perustua melko kapeaan aineistoon.
– Katsoimme lisäksi, että liiton sivuiltakin löytyvä Etsi lääkäri -palvelu riittää tässä vaiheessa hyvin. Sieltä näkee, mikä on lääkärin erikoisala ja missä hän ottaa vastaan.
Yritykset pääsevät lääkärin huoneeseen
Lääkäriasema Dextran toimitusjohtaja Leena Niemistö kehuu järjestelmän potilasystävällisyyttä. Apua voi hakea tiettyyn ongelmaan tietämättä kenen alaan se kuuluu.
– Etsi lääkäri -palvelussa potilaan pitää tietää jo aika paljon sairaudestaan.
Fysiatrian erikoislääkäri Niemistö kuuluu nettipalvelun arviointilautakuntaan Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen (LPY) puheenjohtajana. Hän pitää palvelua yhtenä markkinointikanavana, jossa yritys voi hyödyntää osaavia lääkäreitään.
Lääkärille itselleen se on tapa tuoda osaamistaan esiin.
– Voisin kuvitella itse olevani sekä suosittelija että arvioitava.
Niemistö ei usko, että kollegoiden suosittelu voi vaarantaa kollegiaalisuutta.
– Epäluuloni ovat pienentyneet, kun olen perehtynyt järjestelmään ja kriteereihin. Minullakin on ollut pieni pelko siitä, jäävätkö hiljaiset ja vaatimattomat lääkärit pimentoon.
Pia Koivun mukaan lääkäriasemat ovat kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu vastaanottohuoneessa.
– Lääkärikeskukset sertifioivat toimintaansa ja mittaavat palveluprosesseja, mutta heidän saamansa asiakaspalaute on yleensä ääripäistä.
Kvalionin osakkaiksi on houkuteltu nimekkäitä terveydenhuollon ja liike-elämän asiantuntijoita. Yksi heistä on hallituksen puheenjohtaja Vesa Ekroos.
– Lääkäreiden laadunvalvonta ei aina toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, hän sanoo.
Palvelu kannustaa kouluttautumaan
Myös Ekroos on etsinyt tarvitsijoille lääkäriä muun muassa Mehiläisessä.
– Soitin yleensä jollekin tutulle, joka sitten suositteli kollegaansa.
Mehiläisen toimitusjohtajana Ekroos huomasi, että ammatinharjoittajia oli vaikea motivoida koulutukseen.
– Jos joku aikoi osallistua, hän saattoi kysyä mitä siitä maksetaan. Ehkä tämä järjestelmä osaltaan kannustaa ammatinharjoittajia huolehtimaan itsestään. Se koituu myös potilaan hyväksi, Ekroos toteaa.
– Tällainen käsitys elää, ettei koulutukseen lähdetä, kun taksamittari pysähtyy, Halila myöntää.
Lääkäriliiton kyselyjen mukaan yksityislääkärit kuitenkin osallistuvat koulutukseen enemmän kuin lääkärit keskimäärin.
Yksityislääkärit saavat lähipäivinä kirjeen, jossa kerrotaan hyvälääkäri.fi-palvelusta ja pyydetään suosittelemaan kollegoja. Suosittelu ei sisällä laadullista arviota. Palautekanava avautui keskiviikkona. Palveluun on jo syötetty julkisista lähteistä kerättyjä lääkäreiden perustietoja. Keväällä avautuva palvelu on lääkäreille ilmainen. Potilaat ja palvelua käyttävät yritykset maksavat tiedoista.
Lue koko juttu perjantaina 28.11.2008 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Teksti Olli-Pekka Tiainen
Kuva Plugi
