Lihavuuslääkevalikoima laihtuu
Lihavuuden hoitoon on tällä hetkellä käytettävissä enää kaksi lääkettä, orlistaatti ja sibutramiini, kun rimonabantti vedettiin pois käytöstä viime kuussa.
Lihavuuden hoitoon on tällä hetkellä käytettävissä enää kaksi lääkettä, orlistaatti ja sibutramiini, kun rimonabantti vedettiin pois käytöstä viime kuussa. Monien etenkin keskushermostoon vaikuttavien lääkeaihioiden tutkimukset on keskeytetty niiden vakavien sivuvaikutusten vuoksi.
Itsehoitorintamalla sen sijaan on tapahtumassa mullistuksia. Mikäli laihdutuslääke orlistaatti läpäisee Euroopan komission seulan, on se ensimmäinen yhteinen eurooppalainen reseptiltä vapautettu itsehoitolääke. Lokakuussa orlistaatin itsehoitovahvuus, 60 mg, sai Euroopan lääkevalmistekomitealta (CHMP) positiivisen kannanoton.
– Lääkelaitos odottaa mielenkiinnolla, miten asian käsittely sujuu komissiossa, sanoo myyntilupaosaston johtaja, professori Pekka Kurki.
Kiinnostusta herättää historian ensimmäinen itsehoitolääkkeen yhteislupamenettely sekä se, miten itsehoito tulee sujumaan.
– Vastakkain ovat lihavuuden aiheuttamat terveyshaitat ja toisaalta lääkkeen väärinkäytön mahdollisuus. Nyt hyödyt on Euroopan tasolla arvioitu riskejä suuremmiksi, kommentoi Kurki.
– Toistaiseksi lääkärit ovat olleet varsin varovaisia lihavuuden hoidossa käytettävien lääkkeiden määrämisessä. Lihavuuden voimakas lisääntyminen pakottaa meidät lääkärit kuitenkin uuteen ajatteluun. Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen päivittäminen aloitetaankin heti alkuvuodesta, kertoo työryhmän puheenjohtaja Kirsi Pietiläinen HUS:sta.
Perjantaina ilmestyvässä Suomen Lääkärilehdessä professorit Juhana E. Idänpään-Heikkilä ja Timo Klaukka tekevät katsauksen oleviin, tuleviin ja unohdettuihin laihdutuslääkkeisiin. Laihduttaminen lääkkeiden avulla ei ole ollut Suomessa erityisen suosittua.
Idänpään-Heikkilä ja Klaukka toteavat, että Suomessa on julkaistu asiantuntijoiden laatimat tuoreet ohjeet lihavuuden diagnoosista kriteereistä, hoitomuodoista ja hoidon järjestelyistä. Vähäenergisellä ruokavaliolla, liikunnan lisäämisellä ja ruokailutottumuksien muutoksella on ohjeissa keskeinen asema.
– Lääkehoidon todetaan soveltuvan tukitoimena potilaille, joilla on motivaatio laihduttaa ja muuttaa elintapojaan. Laihdutuslääkkeiden kulutus Suomessa oli 2000-luvun alussa melko tasaista, se nousi vuoden 2006 jälkeen rimonabantin tultua käyttöön ja vähentynee nyt, kun rimonabantti on poistunut käytöstä, uskovat kirjoittajat.
Lihavuusleikkaukset räjähtävät käsiin
Samassa Lääkärilehden numerossa lihavuuden hoitoa käsitellään myös Hyksin osastonylilääkäri Timo Sanen pääkirjoituksessa. Hän pohtii lihavuusleikkausten asemaa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Lihavuusleikkaukset ovat saaneet viime kuukausina suuren mediahuomion, minkä ovat huomanneet niin lääkärit kuin potilaatkin. Niinpä Sanen mukaan tänä vuonna joka neljäs Hyksin endokrinologiselle klinikalle tullut lähete on koskenut lihavuusleikkausta.
Timo Sane toteaa, ettei erikoissairaanhoidossa millään pystytä vastaamaan potilaiden kysyntään. Hän toivookin, että leikkausmäärät kasvavat hillitysti. Hyvistä tuloksista huolimatta Sane muistuttaa myös leikkauksen riskeistä sekä kalleudesta. Yhden lihavuusleikkauksen hinnalla, vajaalla 10 000 eurolla, voidaan tarjota painonahallintaryhmiä 150–200 vaikeasti lihavalle potilaalle
Ulla Järvi
