Telakalla taipuu rauta – ja joskus työmieskin

STX Europen telakalla laivat ovat rautaa. Ja niin tahtovat miehetkin olla. Miten käy, kun työn sankari loukkaantuu, vammautuu tai uupuu?

http://www.laakarilehti.fi/pics/kaukavuori.jpg

STX Europen telakalla laivat ovat rautaa. Ja niin tahtovat miehetkin olla. Miten käy, kun työn sankari loukkaantuu, vammautuu tai uupuu?

OECD-raportti totesi yksikantaan, että Suomi on tyly maa vajaakuntoiselle. Kuntoutusjärjestelmä on pirstaleinen, rahat tulevat monesta eri pussista, eivätkä viranomaisetkaan ole ­perillä kaikista pykälistä.

Vajaakuntoinen työntekijä on vaarassa sotkeutua pykäläviidakkoon. Jos vielä asenteet vajaakuntoista työkaveria kohtaan ovat työpaikalla kielteiset, työhönpaluu ei hevin onnistu.

Tuore sosiaali- ja terveysministeriön selvitys kertoo karua kieltä suomalaisten ikääntymisen ja vajaakuntoisuuden tuomista ongelmista työmarkkinoille. Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyvät, vaikka suomalaisten koettu terveys on kohentunut.

Ministeriön selvityksessä kehutaan, että myönteiset asenteet työolojen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen ovat lisääntyneet. Samaan hengenvetoon kuitenkin todetaan, että henkinen väkivalta, kuten syrjintä ja kiusaaminen, ovat työpaikoilla lisääntyneet. Myös kiire pahenee.

Työterveyshuoltoa haetaan apuun usein vasta, kun tilanne työpaikalla on jo kriisiytynyt. Työntekijä puolestaan hakeutuu ja pääsee kuntoutukseen vasta, kun fyysistä tai henkistä oireilua on jatkunut ”riittävän” pitkään. Jos kuntoutus on irrallaan työelämästä perinteisessä kuntoutuslaitoksessa, vaikutuksetkin jäävät irrallisiksi.

OECD-raportoijat kritisoivat Suomea myös siitä, että työterveyshuollon kattavuus vaihtelee huomattavasti riippuen toimialasta ja työpaikasta.

Telakalla jokainen käsipari on tarpeellinen

– Suomalainen työntekijä on tunnollinen ja pitää kunnia-asianaan selviytyä kaikista töistä. Vajaatyökykyiselle oman tutun porukan työtahdissa pysyminen on kohtuuton vaatimus. Lähiesimies on ratkaisevassa roolissa töiden mitoituksessa ja järjestelyissä, sanoo STX Europen eli entisen AkerYardsin johtava työterveyslääkäri Heikki Kaukavuori.

Yrityksessä on pitkät perinteet kuntoutusprosessien ja joustavan työhönpaluun hiomisessa.

– Meidän etumme on se, että työterveyshuolto on osa yrityksen toimintaa. Kun on itsekin telakan palkkalistoilla, suhde työpaikkaan on erilainen; meillä hoidetaan siis työkavereita, Kaukavuori toteaa.

Yrityksessä toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston tuella projekti, jonka ansiosta telakalle muun muassa saatiin kuntoutussuunnittelija. Hänen tehtävänään on yhdessä työterveyshuollon asiantuntijoiden, esimiesten ja kuntoutujan itsensä kanssa räätälöidä uusi sopiva toimenkuva.

– Suomalaista jäykkää kuntoutusjärjestelmäämme vain kuvaa se, että Kela osallistuu kyllä työterveyshuollon tilojen siivouskustannuksiin, mutta kuntoutussuunnittelijan palkan maksaa yritys yksin, huomauttaa Kaukavuori.

Työ tekijäänsä hoitaa

Heikki Kaukavuori on huomannut, miten tärkeää työuralle on tapaturmista tai sairauksista huolimatta työnteon turvaaminen. – Tuettu työssä jatkaminen voi olla todella kuntouttavaa! kehuu Kaukavuori. Perinteinen tapa on ollut kirjoittaa sairausloma ja tyytyä odottamaan, missä kunnossa työntekijä saapuu takaisin työmaalle. – Oli sitten kyseessä työtapaturmasta toipuminen tai mielenterveyden ­ongelma, kotona makaaminen ei sitä ­pahemmin edistä. Kun tähän vyyhteen vielä lisää suomalaiskansallisen itsehoidon eli viinan, työura on pahimmillaan vaarassa katketa kokonaan, Kaukavuori pohtii. STX Europella on huomattu konkreettisesti, miten mielellään vajaakuntoinenkin työntekijä tulee töihin, tuttujen ihmisten pariin, kunhan työtehtävät räätälöidään sopiviksi. – Jos jotain saisi vielä toivoa, niin tarvitsisimme selkeän ohjeen kuntoutujalle työhönpaluusta. Kun myös kuntoutuja itse tietää, miten prosessi etenee, vältytään epäselvyyksiltä ja väärinymmärryksiltä, työterveyslääkäri Heikki Kaukavuori sanoo.

Uusia keinoja työkyvyn ylläpitoon

Kelan tutkijalääkäri Lauri Virta uskoo, että vajaakuntoisten ja erityisesti ikääntyvien työntekijöiden asema tulee muuttumaan muun muassa Sata-komitean työn lopputuloksena.

– Sata-komitea saattaa löysätä osasairauspäivärahan ehtoja olennaisesti, jolloin mennään likimain Ruotsin malliin, arvioi Lauri Virta.

Virta uskoo, että etenkin aloilla, joilla vallitsee pula erikoisosaajista, työntekijän töissä pitämiseksi kehitetään uusia tapoja.

– Jo nyt esimerkiksi Metalliliiton työehtosopimukseen on kirjattu niin ­sanottu korvaavan työn käsite. Yhdessä sopien työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että jos kätesi on kipsissä, voit sinä aikana esimerkiksi kouluttautua tai kouluttaa muita, kuvailee Lauri Virta muutoksen suuntia.

Työterveyslääkäri-yhdistyksen puheenjohtaja Kari-Pekka Martimo sanoo, että nykymuotoinen työikäisten kuntoutus on kriisissä. Työpaikat pitäisi ehdottomasti saada mukaan kuntoutukseen. Fyysisen kuormituksen keventyessä ­lisääntynyt on tiedonhallintaan ja ihmissuhteisiin liittyvä kuormitus.

– Kuntoutusta pitäisi järjestää enimmäkseen työpaikalla. Ihmiset ovat kyllä tyytyväisiä, kun pääsevät vähäksi aikaa pois töistä laitoskuntoutukseen. Kun arki sitten koittaa, voivatko ihmiset ­todella aiempaa paremmin töissä? kysyy Martimo.

STX Europella on hyviä kokemuksia tiiviistä yhteistyöstä kuntoutuslaitoksen kanssa.

– Ostamme työpaikalla toimivan kuntoutussuunnittelijan palvelut kuntoutuslaitokselta, jossa olemme räätälintyönä teettäneet itsellemme sopivan palvelun ostettavaksi, kertoo johtava työterveyslääkäri Heikki Kaukavuori.

Tarvitaan lisää laadukasta kuntoutuksen tutkimusta

Työterveyslaitoksen Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta selvittäneen tutkimuksen mukaan osallistujien henkinen hyvinvointi, koettu terveys ja työkyky heikkenivät seurannan aikana; Aslak-kuntoutujien tulokset olivat vielä huonommat kuin verrokkien.

Viime vuonna julkaistu tutkimus tarkasteli myös henkisen hyvinvoinnin, koetun terveyden ja työkyvyn yhteyksiä työpaikan psykososiaalisiin ja fyysisiin työolosuhteisiin. Alku- ja loppukyselyjen välinen aika oli kuusi vuotta.

– Tulos tuntuu ymmärrettävältä. ­Aslak-kuntoutushan on varhaiskuntoutusta niille, joilla on ongelmia selviytyä työssä. Vahvoja lääketieteellisiä syitä kuntoutukseen ei tarvita. Aslak-kuntoutuksessa käydään läpi yksilön terveyteen ja elämäntapoihin liittyviä asioita, mutta ei sitä, mitä töissä tapahtuu, toteaa johtava työterveyslääkäri Kari-Pekka Martimo Mehiläisestä.

Myönteisiäkin tuloksia Aslak-kuntoutuksesta on saatu. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt ovat kokeneet, että kuntoutus vähentää työn vaatimusten kuormittavuutta, vahvistaa yksilöllisiä voimavaroja ja hyvinvointia, mutta ei muuta kokemusta työilmapiiristä ja vaikutusmahdollisuuksista työhön. Tampereen yliopiston psykologian laitos on tutkinut tänä vuonna Aslak-kuntoutujia Siuntion Hyvinvointikeskuksessa. Tutkimus jatkuu parhaillaan.

Vaarana työelämästä syrjäytyminen

Ihmisen pitäisi pystyä käymään töissä myös silloin, kun hän ei ole täysin terve. Martimo muistuttaa, että eniten työkyvyttömyyttä aiheuttavat nykyisin ­tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Sairauslomalla oleminen pitkittää paitsi oireiden lievittymistä, myös edesauttaa niiden kroonistumista. Tällöin on vaarana, että henkilö syrjäytyy työelämästä.

– Nyt olisi korkea aika luoda sellaisia mahdollisuuksia työpaikoille, että nämä osatyökykyiset ihmiset kuntoutuisivat toimintakykyisiksi ja voisivat sen jälkeen jatkaa entisissä töissään. Tämän vuoksi laitoksissa työskentelevien kuntoutusasiantuntijoiden pitäisi jalkautua työpaikoille. Myös yhteiskunnan tukea tarvitaan tähän, huomauttaa Martimo.

Työterveyshuollon koordinoiva rooli korostuu

Kuinka pitkään sitten Aslak-kuntoutuksen vaikutusten pitäisi näkyä? ­Kari-Pekka Martimon mukaan tämä riippuu siitä, mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan. Nykyyhteiskunnassa päätöksiä määräävä tekijä on useimmiten raha.

– Tällöin tiukan tieteellisessä asetelmassa pitää olla vertailuryhmä, joka ei ole ollut kuntoutuksessa. Kuntoutukseen osallistuneiden vähentyneistä sairauspoissaoloista täytyy kertyä säästöä niin paljon, että investointi kuntoutukseen kannattaa. Rahan sijasta voidaan tietenkin valita muitakin arvoja, kuten että ”työnsankareille” annetaan hetki levähtää.

Martimon mielestä tarvitaan ehdottomasti lisää laadukasta kuntoutuksen tutkimusta. Ei kuitenkaan pidä tehdä jatkuvasti uusia tutkimuksia, jos saadaan huonoja tuloksia aikaisemmista. Nyt jo pitäisi tehdä johtopäätöksiä siitä, että uusia, rohkeita kuntoutuskokeiluja täytyy tehdä.

Yksi uudistamista hidastava tekijä on monikanavainen rahoitus: sairauslomat korvaa pitkälti työnantaja, ja ­Kela maksaa paitsi sairauspäivärahoja myös Aslak- ja Tyk-kuntoutuksen. Työeläkeyhtiöt taas maksavat työkyvyttömyyseläkkeet.

– Kentällä on monta toimijaa, mutta niiden kesken ei ole riittävästi yhteistyötä. Tässä kokonaisuudessa työterveyshuollon koordinoiva rooli tulee vastedes entistä tärkeämmäksi, kun kehitetään hoitomalleja työkykyä ­uhkaaviin sairauksiin.

Ulla Järvi

Ulla Toikkanen