Sähköinen resepti viivästyy helmikuulle

Varmennekorttien valmistus alkaa ensi viikolla.

Ja vaikkei ketään haluta sormella osoittaa, tiedossa on, että ainakaan kahden apteekkijärjestelmän ulkoisen katselmuksen tulokset eivät ole vielä kasassa. Tällä hetkellä valmiina starttiin olisivat ainakin Kelan reseptikeskus, potilastietojärjestelmät Effica ja Pegasos sekä varmennekortit toimittava Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO).

Sähköisen reseptin niskaan puhkuu jo ensi huhtikuussa käyttöön otettava viitehintajärjestelmä. Se tietää apteekeille uutta, kiireellistä tietojärjestelmien viilaustyötä, joten eReseptin olisi hyvä toimia Turussa ja Kotkassa viimeistään helmikuussa.

Sähköisen reseptin tämänhetkisen muutaman kuukauden viiveen ei uskota vaikuttavan sähköisen potilasarkiston kehittämiseen tai aikatauluun, koska järjestelmissä ei ole sen tyyppisiä kytköksiä. Sen sijaan uudistuksen alla olevaa potilasasiakirja-asetusta odotellaan kuumeisesti.

Muiden osallistujien tavoin sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Annakaisa Iivari vakuuttaa, ettei katastrofia ole näkyvissä. Hän kertoo kuitenkin, että lainsäädäntöön tulee ”todennäköisesti” jotain säätöä eArkiston osalta. Lähinnä muutosta voidaan tarvita vaatimukseen siitä, että huhtikuusta 2011 alkaen kaikki potilaskertomukseen liittyvä dokumentaatio tulee tallettaa sähköiseen arkistoon.

TEO harmittelee kohua

Koko terveysarkistohanke on saanut viime aikoina julkisuudessa rapaa niskaansa. Henkilöllisyyden todistamiseen tarvittavat varmennekortit toimittava TEO nousi otsikoihin, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoi TEO:n mahdollisesti rikkoneen julkisista hankinnoista annettua lakia ­tavassa, jolla se hankki käyttöönsä ­Fujitsun toimittaman varmennejärjestelmän Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä vuonna 2005.

– Kun TEO teki arvioinnin alla olevat hankinnat, voimassa oli edellinen hankintalaki. Ydinkysymys asiassa on se, onko suora hankinta tässä tapauksessa lain mukainen, TEO:n erityisasiantuntija Maijaliisa Aho sanoo. TEO:n on otsikoitu olevan miltei tukkanuottasilla Väestörekisterikeskuksen kanssa, jonka kehittämän varmennejärjestelmän sen kerrotaan hylänneen liian kalliina. Aho on pahoillaan asioiden käsittelyn saamasta sävystä ja julkisuudessa olleista vääristä tiedoista.

– TEO:lla ja Väestörekisterikeskuksella oli aikanaan eri näkemykset terveydenhuollon varmennepalveluiden kehittämisratkaisuista, mutta mitään kiistaa ei nyt ole olemassa, vaan toimimme hyvässä yhteistyössä. STM antaa oikeuskanslerin pyytämän selvityksen TEO:n toimista tammikuun lopussa.

– Jos laillisuusvalvontaviranomainen päättää, että teimme virheen, päätökseen on tyydyttävä ja asiasta otettava opiksi. Virheet on mahdollisuuksien mukaan myös korjattava.

Varmennekortin hinnoittelusta Aho kertoo, että kuvallisen kortin työhintana pidetään 40 euroa kappaleelta. Kortti on voimassa viisi vuotta kerrallaan, joten vuosihinnaksi tulisi kahdeksan euroa.

– Avoimia kysymyksiä ovat vielä, mitä asioita kortin hinnaksi kohdennetaan ja millaiset ovat valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden yhteiset hinnoittelukriteerit, Aho sanoo.

TEO aloittaa varmennekorttien tuottamisen Turussa ensi viikolla.

Resepti-ikkuna yksityisille?

Järjestelmähanke on herättänyt levottomuutta myös lääkärikunnassa. Esimerkiksi osa yksityislääkäreistä pelkää kalliita pakkoinvestointeja tietotekniikkaan.

Annakaisa Iivari STM:stä kertoo, ­että yhteistyö- ja tukimahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan Lääkäripalvelujen yhdistyksen kanssa. Hänen mu­kaansa eräs toimintamalli voisi olla eResepti-käyttöliittymä niille, jotka eivät tarvitse muuta potilastiedon dokumentointia.

– Lääkäriliittokin voisi pohtia, kuka tällaisen web-liittymän tekisi. Sähköisen arkiston osalta yksityisellä puolella ei ole mitään kiirettä tai pakkoa, vaan siellä voidaan katsoa, miten asiat lähtevät sujumaan julkisella puolella. Tosin niillä, joilla on paljon ostopalvelutoimintaa, tulee olla yhteensopivat järjestelmät, Iivari muistuttaa.

Kansallisen terveysarkiston ylläpito jää käyttäjien maksettavaksi valmistumisensa jälkeen huhtikuussa 2011. Päätöksen nostattamia aaltoja Iivari vaientaa kertomalla, ettei Kelalta tuleva lasku ole kohtuuton.

– Lasku jyvitetään jollakin perusteella, jota ei vielä ole määritelty, mutta terveysarkiston osuus ei tule olemaan suuri terveydenhuollon it-kustannuksista.

Väitettä siitä, ettei terveysarkiston kehityksessä ole tarpeeksi kuultu lääkäreitä, ei suostu nielemään STM:n Iivari eikä Kelan kehittämispäällikkö Erkki Aaltonen. Heidän mukaansa työhön osallistuu paljon päteviä lääkäreitä muun muassa Suomalaisesta Lääkäriseura Duodecimistä.

Iivari pitää hankkeesta syntynyttä porinaa luonnollisena.

– Tämä on iso projekti, jossa on monenlaisia vaiheita, joten monenlaista keskustelua syntyy. Ja niin pitääkin. Helppoja tällaiset hank­keet eivät ole ­olleet missään päin maailmaa, mutta Suomessa on hyvä perusinfra kansallisen terveysarkiston toteuttamiseen.

Kelan, TEO:n ja Stakesin toimintaan yhtyy nyt Kuntaliitto, joka hanke­toimistossaan muun muassa koordinoi noin 300 terveydenhuollon yksikön ja 800 apteekin liittymisaikataulut sekä tuottaa sopimusmallit ja koulutusmateriaalin.

Jaana Ahlblad