60 miljoonan euron vaje lasten ja nuorten palveluissa
Lasten ja nuorten terveyspalveluihin tarvitaan ainakin 60 miljoonan euron lisäinvestointi, jotta valtakunnallisten suositusten vähimmäistavoitteet saavutetaan kaikissa kunnissa.
Vain kolme prosenttia suomalaisista terveyskeskuksista tekee lasten ja nuorten terveystarkastuksia niin usein kuin valtakunnalliset suositukset ohjeistavat. Stakesin selvityksen mukaan kunnissa ei olla erityisen hyvin edes selvillä suositusten ja omien palvelujen epäsuhdasta.Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskusten toteuttaman opiskeluterveydenhuollon toimintakulut olivat vuonna 2007 yhteensä noin 204 miljoonaa euroa. Näihin terveyspalveluihin tarvitaan ainakin 60 miljoonan euron lisäinvestointi, jotta valtakunnallisten suositusten vähimmäistavoitteet saavutetaan kaikissa kunnissa. Tutkimuksessa ei ollut mukana suun terveydenhuolto, psykososiaalinen erityishenkilöstö eikä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toiminta.
Vuonna 2007 käytettiin äitiysneuvoloissa keskimäärin 724 euroa synnytystä kohti, lastenneuvoloissa 140 euroa 0–4-vuotiasta kohti, kouluterveydenhuollossa 82 euroa oppilasta kohti ja kansanterveystyönä tehdyssä opiskeluterveydenhuollossa 53 euroa opiskelijaa kohti. Yhteensä näihin terveyspalveluihin käytettiin keskimäärin 167 euroa 0–17-vuotiasta kohti.
Henkilöstömitoitusten erot olivat suuria, eikä yksikään terveyskeskus yltänyt kaikilta osin suositusten vähimmäistavoitteisiin. Suositusten mukaisen terveydenhoitaja- ja lääkärihenkilöstön palkkamenot olisivat noin 205 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat muut välittömät ja välilliset kulut.
Terveyskeskuksilta kysyttiin, millaiseen lisämäärärahaan olisi varauduttava, jotta toiminta tehostuisi suositusten mukaiseksi. Joka kolmannen terveyskeskuksen mukaan suositukset voivat toteutua nykyisillä voimavaroilla. Vajeeksi arvioitiin usein alle 100 000 euroa. Kaksi suurta kaupunkia ilmoitti vajeeksi yli miljoonaa euroa.
Terveyskeskusten vastausten mukaan vajeeksi saatiin noin 30 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa päädyttiin kaksi kertaa suurempaa vajeeseen, vaikka suun terveydenhuollon ja psykososiaalisen erityishenkilöstön puutteet eivät olleet laskelmissa mukana. Useissa terveyskeskuksissa ei ole ajan tasalla olevaa tietoa voimavarojen tasosta verrattuna valtakunnallisiin suosituksiin, siksi vaje arvioitiin todellista pienemmäksi.
Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalveluiden käyntimäärä pysyi vuosina 2000–2007 pääosin ennallaan. Terveyskeskusten väliset erot olivat suuria. Esimerkiksi Kerava, Lappeenranta, Lahti ja Tampere ilmoittivat lähes kaksi kertaa enemmän käyntejä kuin Kotka ja Joensuu. Vain kolme prosenttia terveyskeskuksista oli suunnitellut terveystarkastusohjelman suositusten mukaiseksi.
Eduskunta lisäsi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenojen valtion-osuutta pysyvästi vuosina 2002–2003 ja osoitti lisäyksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Tänä vuonna lisäys tuottaa kunnille yli 200 miljoonaa. Tästä huolimatta lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat pysyneet 2000-luvulla pääosin ennallaan.
Ulla Järvi
