Probiootit suojasivat vain keisarileikattuja lapsia
Varhainen probioottien käyttö ei Helsingin yliopiston tutkimuksessa suojannut kaikkia lapsia allergialta.
Raskauden loppuvaiheessa ja ensimmäisen puolen vuoden aikana annettu probioottilisä ei antanut lapselle viiden vuoden ikään asti kestävää suojaa allergiaa vastaan, osoittaa Helsingin yliopistossa ja HYKS:ssa tehty tutkimus. Keisarileikkauksella syntyneet lapset kuitenkin hyötyivät probioottilisästä muita lapsia enemmän.
Helsingin yliopistossa ja HYKS:ssa on tehty laaja kliininen tutkimus, jossa on selvitetty, voiko lapsen allergiaa ehkäistä antamalla probiootteja äidille raskauden loppuvaiheessa ja lapselle heti syntymän jälkeen. Tutkimus julkaistaan amerikkalaisessa Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä.
Lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui yli 1 200 äitiä, joiden lapsilla oli lisääntynyt riski kehittää allerginen sairaus. Äidit käyttivät probiootti- tai lumevalmistetta päivittäin viimeisen raskauskuukauden ajan. Probioottivalmiste sisälsi neljä maitohappobakteerikantaa. Vauvoille annettiin kuuden kuukauden ajan samaa probioottivalmistetta ja lisäksi prebioottia, hiilihydraattiravintolisää, joka valikoivasti edistää yhden tai useamman bakteerikannan kasvua, tai lumevalmistetta. Lapsia seurattiin viiden vuoden ajan arvioiden allergisten sairauksien ilmaantuvuutta.
Tutkijat havaitsivat että allergisen ja IgE-välitteisen allergisen sairauden sekä pelkän allergisen herkistymisen yleisyys oli samanlainen sekä probioottia että lumevalmistetta saaneilla lapsilla. Kahden vuoden iässä tutkijat tosin havaitsivat allergiaa ehkäisevän vaikutuksen, mutta viiden vuoden iässä se oli hävinnyt.
- On kuitenkin mahdollista, että voimakkaampi, pidempi ja mahdollisesti vaihtelevilla bakteerikannoilla tehty lapsen immuunijärjestelmän ärsytys saisi aikaan paremman suojavaikutuksen, kertoo projektin vastaava tutkija, erikoislääkäri, LT Mikael Kuitunen HYKS:n iho- ja allergiasairaalasta.
- Mielenkiintoista oli se, että keisarineikkauksella syntyneillä probioottia saaneilla lapsilla kuitenkin todettiin vähemmän IgE-välitteistä allergista sairautta kuin lumevalmistetta saaneilla viiden vuoden iässä, Kuitunen sanoo.
Tätä saattaa selittää se, että keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla bifidobakteerit ja laktobasillit asettuvat myöhemmin osaksi suoliston normaalia bakteerikantaa kuin alateitse syntyneillä lapsilla, ja heillä esiintyy myös enemmän hengitystieallergiaa.
Lapsuusiän allergiat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana lisääntyneet voimakkaasti kehittyneissä maissa. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että näissä maissa lasten kontaktit ympäristön tavallisiin mikrobeihin jäävät varhaislapsuudessa hyvin vähäisiksi; varhainen mikrobialtistus olisi kuitenkin välttämätöntä, jotta immuunijärjestelmä kehittyisi normaalisti. Jo aiemmin on myös havaittu, että imeväisikäisillä vauvoilla, joille kehittyy allergioita, suoliston bakteerikanta on erilainen kuin niillä, joille allergioita ei kehity.
Ulla Järvi
