Lääkealan murros on mahdollisuus bioyrityksille
Lääkealan toimintaympäristön raju myllerrys luo pohjaa pk-yritysten kasvulle, arvioidaan Tekesissä.
Lääketeollisuuden toimintaympäristössä on meneillään suuria muutoksia. Vaikka yleinen markkinatilanne on vaikea, murros tuo mukanaan myös uusia kasvumahdollisuuksia, erityisesti lääkealan palveluyrityksille ja alkuvaiheen lääkekehitystä tekeville bioyrityksille.Tekesin Pharma-ohjelman vuosiseminaarissa puhuneet asiantuntijat halusivat nähdä murroksen mahdollisuutena.
– Sekä suuret että keskisuuret lääkeyritykset miettivät parhaillaan uusia toimintatapoja meidän kaltaistemme tutkimuspalveluyritysten kanssa. Liiketoimintamme tulee jatkossa painottumaan entistä enemmän yhteistyöhön lääkeyritysten, ei niinkään pienempien bioteknologiayritysten kanssa kuten tähän saakka, arvioi oululaisen Novamass Oy:n toimitusjohtaja Jouko Uusitalo.
– Isot lääkeyritykset ovat kiinnostuneita rakentamaan uusia yhteistyömalleja. Vielä suurempaa markkinapotentiaalia on kuitenkin kansainvälisissä keskikokoisissa lääkeyrityksissä: ne etsivät nyt strategista kumppanuutta alan palveluyritysten kanssa, Uusitalo huomautti.
Suomalaisen toimintaympäristön vahvuuksia on kehitettävä
”Lääketeollisuus jos mikä on osaamisintensiivinen ala. Suomalainen vahva lääketieteen tutkimusosaaminen ei katoa mihinkään, vaikka yrityskenttä onkin muutoksen kourissa. Päinvastoin, lääkealan globaali muutos saattaa tarjota suomalaisille lääkealan palveluyrityksille aiempaa enemmän mahdollisuuksia”, sanoi myös Tekesin Pharma-ohjelman päällikkö Pauli Saarenketo.
Pharma-ohjelmassa panostetaan erityisesti lääkekehitysprosessia tehostavien menetelmien ja työkalujen kehittämiseen. Liiketoimintamallien muuttuessa palveluyrityksillä on keskeinen rooli koko lääkealan uudistumisessa.
”Suomalaisilla on tilaisuus kehittää toimintaympäristöään kansainvälisesti kiinnostavaksi. Esimerkiksi kliinisessä hoitotyössä saatavat tulokset pitäisi hyödyntää entistä tehokkaammin lääkekehitystyössä. Suomalainen infrastruktuuri – yritysten, tutkimuslaitosten ja sairaaloiden verkostomainen toimintatapa ja niin potilaiden kuin hoitohenkilökunnankin positiivinen suhtautuminen tutkimuksiin – voi tarjota tähän kansainvälisesti ainutlaatuisen ympäristön”, Saarenketo arvioi.
