Tuleeko lääkäristä päihdeäidin vahti?

Onko sikiön oikeuksia turvaavasta laista tulossa odotettu työkalu vai lisäkuorma terveyspoliisin velvoitteisiin?

http://www.laakarilehti.fi/pics/ultra.jpg

Lääkärin on arvioitava, onko päihteitä ongelmallisesti käyttävä odottava äiti otettava tahdosta riippumattomaan hoitoon, esitti STM:n työryhmä. Ryhmän tehtävänä oli pohtia raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamista. Työryhmä jätti raporttinsa helmikuun alussa.

Pakkohoidon mahdollistamista kannattavat lääkärit perustavat näkemyksensä syntyvän lapsen terveyden suojaamiseen jo kohdussa. Vastustajat taas pelkäävät, että pakkohoitoasetus karkottaisi raskaana olevat päihteiden suurkäyttäjät äitiysneuvoloista. Kaikkien mielestä parasta olisi, jos päihdeäiti suostuisi hoitoon vapaaehtoisesti.

Lääkäri vai valvontaviranomainen?

– Äkkiseltään lakiehdotus odottavan päihdeäidin pakkohoidon mahdollistamiseksi on hirveän hyvä. Olisi kovin helppo tokaista, että totta kai on oikeutettua laittaa päihdeäiti pakkohoitoon, jos sillä säästetään syntyvä lapsi fyysiseltä vammautumiselta. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen, varoittaa ­Kymen seudun A-klinikkatoimen yleislääkäri Jukka-Pekka Visapää.

Visapää on vuosien mittaan kohdannut paljon vaikeahoitoisia päihteidenkäyttäjiä, myös odottavia äitejä. Joskus eteen on tullut tilanteita, joissa hänkin olisi kaivannut pakkohoitopykälää ­potilaansa ja sikiön terveyden suojaamiseksi. Silti Visapää pohtii, mitkä olisivat olleet seuraukset.

– Jos raskaana oleva nainen olisi tiennyt, että olisin passittanut hänet pakkohoitoon, en olisi todennäköisesti koskaan edes tavannut häntä. Jos työryhmän suositus pakkohoitovelvoitteesta tulee voimaan, miten pystyisimme takaamaan se, että terveydenhuolto tavoittaisi odottavat päihteiden ­väärinkäyttäjät jatkossakin?

Visapäästä STM:n esitys valjastaisi lääkärit jälleen kerran terveyspoliiseiksi. Hänestä on huolestuttavaa, että lääkäreille kasataan tehtäviä, jotka vievät lääkäriprofessiota kauemmas alkuperäisestä. – On yhä vaikeampaa vetää rajaa sille, miten paljon minun oletetaan olevan lääkäri ja missä määrin valvonta­viranomainen.

Joka kymmenes päihde­ongelmainen tarvitsisi pakkohoitoa

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin Hanna Kahilan mukaan on turha maalata päihdeäitien tavoitettavuudesta mörköjä tapetille. HYKS:n Naistenklinikassa työskentelevä Kahila muistuttaa, että pakkohoitopykälää sovellettaisiin esimerkiksi Helsingissä noin 5–10 tapaukseen sadasta päihteiden väärinkäyttäjästä.

– Jos kaikki muut keinot on jo kokeiltu, eikä mikään tunnu saavan odottavaa äitiä irti alkoholista tai huumeista, kannatan mahdollisuutta lähettää hänet pakkohoitoon syntyvän lapsen terveyden suojelemiseksi. Odottavien päihdeäitien pakkohoidosta on saatu Norjassa hyviä kokemuksia. Siellä äiti yritetään saada päihteistä irti portaittain ja suostumaan hoitoon vapaaehtoisesti. Jos nainen vaikkapa päivän päästä haluaakin lähteä hoitolaitoksesta, pakkohoito­pykälä tulee avuksi.

– Käytännössä pakkohoitoa tarvitsisivat Suomessa etenkin ne opioidiriippuvaiset, joilla käyttö on päivittäistä ja jotka jättävät sovittuja korvaushoito- ja äitiyspoliklinikkakäyntejä usein ­väliin. Lisäksi ne alkoholistit, jotka tulevat vastaanotolle toistuvasti humalassa, eivätkä sitoudu minkäänlaisiin avohoitotoimiin.

Ongelmaksi Kahilan mukaan saattaisi muodostua se, ettei pakkohoitoa ehdittäisi alkoholistien kohdalla soveltaa tarpeeksi nopeasti.

– Vaarallisin päihde sikiön terveydelle on juuri alkoholi. Se aiheuttaa epämuodostumia sekä elimissä että keskushermostossa. Epämuodostumat syntyvät jo ensimmäisten 12 raskausviikon kuluessa. Pakkohoitotoimiin pitäisi ryhtyä ­ennen sikiövaurioiden syntyä.

Essi Kähkönen

Lue lisää Lääkärilehdestä 11/2009