Kilpailu potilaista kehittää terveydenhuoltoa
Ruotsin Hallandissa on vuodesta 2007 kokeiltu perusterveydenhuollossa mallia, jossa potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa itse. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimipaikat kilpailevat järjestelmässä keskenään, sillä maakäräjien maksama raha seuraa potilasta. Ensi vuoden alussa toimintamalli laajenee koko Ruotsiin.
Hallandin maakunnassa Ruotsissa lähes kaikki yleislääkärin palveluita tuottavat terveysasemat ovat liittyneet potilaan valinnanvapauteen perustuvaan järjestelmään, jossa kaikki tuottajat toimivat samoilla pelisäännöillä yhtäläisissä olosuhteissa. Kaikkiaan Hallandissa järjestelmässä on mukana 46 terveysasemaa, joista noin puolet on julkisia ja puolet yksityisiä toimipaikkoja.Potilaan valinnanvapauteen pohjautuvan toimintamallin suunnittelua ei käynnistänyt Lounais-Ruotsissa perusterveydenhuollon toimimattomuus vaan mallin kannattajien vahva usko siihen, että toimijoiden välinen kilpailu lisää perusterveydenhuollon laatua. Palveluilta vaadittavan perustason määrittelee maakäräjät, joka myös hyväksyy järjestelmän ehdot täyttävät tuottajat.
– Terveysasemat kilpailevat siten muun muassa laatutekijöillä. Toivomme, että kilpailu potilaista kehittää terveydenhuoltoa entistä paremmaksi, yleislääketieteeseen erikoistuva Anders Åkvist sanoo.
Lääkärit päättävät toiminnasta
Yksityissektorin toimipaikat ovat lisääntyneet viidellä mallin käyttöönoton jälkeen. Tarkoituksena onkin, että lääkärit toimisivat suurten terveyskeskusten sijaan pienemmissä yksiköissä, joissa he voisivat itsenäisesti järjestää potilaidensa hoidon ja omat työolosuhteensa valitsemallaan tavalla.
Ruotsissa maakäräjät vastaa perusterveydenhuollon järjestämisestä. Åkvistin mukaan julkisen terveydenhuollon rooli sekä palveluiden tilaajana että tuottajana on herättänyt keskustelua.
– Vaikka julkiset yksiköt voivat hyötyä siitä, että tilaaja julkinen, heidän on puolestaan huolehdittava tietyistä velvoitteista, joita yksityisillä ei ole. Suurin osa kokee tasapainon toimijoiden välillä löytyneen ja tärkeintä on, että toimijoilla on tunne, että olosuhteet ovat joustavat ja samat kaikille, kertoo Åkvist, joka työskentelee lääkärinä terveyskeskuksessa 24 000 asukkaan Laholmin kunnassa.
Potilaat valitsivat aktiivisesti
Potilaan näkökulmasta malli on yksinkertainen. Kokeilun alkaessa Hallandin asukkaiden oli ilmoittauduttava haluamansa hoitopaikan listoille.
– Yli 80 prosenttia asukkaista teki valinnan. Passiivisille asukkaille lähetettiin kotiin ehdotus hoitavasta lääkäristä. Jos asukas ei ollut aktiivinen tämän jälkeenkään, ehdotetusta lääkäristä tuli hänen lääkärinsä, Åkvist kertoo.
Jos potilas muuttaa tai on muuten tyytymätön lääkäriinsä, hänellä on mahdollisuus vaihtaa lääkäriä neljästi vuodessa. Potilaan korvausosuus eli noin 12 euron käyntimaksu on sama riippumatta siitä, saako potilas hoitoa yksityisellä vai julkisella puolella. Potilaan maksukatto on noin 130 euroa vuodessa.
Heidi Mäenpää
Lue lisää Suomen Lääkärilehdestä 14/2009.
