Sähköinen resepti tarvitsee jatkoaikaa syksyyn

– Viivästykset eivät vaikuta järjestelmän valmistumiseen. Kaikilla osapuolilla on vakaa tahtotila saada kansallinen terveysarkisto käyttöön, vakuutetaan.

Kansallisen terveysarkiston toista osaa, eArkistoa, päästäneen testaamaan alkukesästä Kuopiossa ja Savonlinnassa.

– Viivästykset eivät vaikuta järjestelmän valmistumiseen. Kaikilla osapuolilla on vakaa tahtotila saada kansallinen terveysarkisto käyttöön, hanketta koordinoiva kehittämispäällikkö Anne Kallio STM:stä vakuuttaa.

Kelan kehittämispäällikkö Erkki Aaltonen vahvistaa tahtotilan olemassaolon, mutta uskaltaa epäillä eArkiston koko maan kattavaa käyttöönottoa määräaikaan mennessä.

– Vuoden loppupuolelle kestävän ­pilottivaiheen jälkeen noin 350 kunnan järjestelmät olisi saatava liitettyä mukaan vuodessa ja kolmessa kuukaudessa. Aikaa on erittäin niukasti. Terveysarkiston on oltava valmiina vuoden 2011 huhtikuun alussa, mutta ei alunperin suunnitellussa laajuudessa. STM tarkentaa, että järjestelmästä on tuolloin löydyttävä potilaiden sairauskertomukset, hoitotyön yhteenvedot, kuvien lausunnot ja lääkitystiedot. Esimerkiksi radiologisia kuvia ei ole mahdollista tallentaa järjestelmään vielä kahden vuoden päästä.

Kansalaisen katseluyhteys eKatselu on tarkoitus saada toimimaan eReseptin lanseerauksen aikoihin.

STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki kertoo sähköisen tietohallinnon neuvottelukunnan kutsuneen koolle eri tasojen huippuasiantuntijat selvittämään projektin tilaa.

Taantumasta lisähaastetta

Aikataulun kireys tunnistetaan Kunnallisessa hanketoimistossa, joka ­perustettiin tukemaan sairaanhoitopiirejä ja organisaatioita.

– Taantuma vaikuttaa osaltaan hankkeeseen, sillä kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat viime kädessä lääkäreiden koulutuksen ja varmennekorttien maksajia, kehittämispäällikkö ­Sinikka Ripatti sanoo.

Ripatti muistuttaa, että potilastietojärjestelmien kehittämisessä on täytynyt kiinnittää huomiota myös käytettävyyteen, joten kaikkia resursseja ei ole voitu panostaa terveysarkistoon.

Potilastieto­järjestelmät intuition tielle

Monesta toimijasta koostuvan projektin johtamisen pitäisi olla erityisen tiukasti yksissä käsissä, sanoo it-yhtiö Logican lääketieteellinen johtaja Janne Aaltonen. Hän vakuuttaa, etteivät kansallisen terveysarkiston viiveet johdu potilastietojärjestelmistä.

Nykyisten potilasjärjestelmien käytettävyyteen Aaltonen lupaa lähitulevaisuudessa merkittävää parannusta.

– Potilasjärjestelmissä ollaan 2–3 vuoden päästä siirtymässä sukupolvesta toiseen. Käytettävyydessä pyritään intuitiiviseen, iPhone-tyyppiseen käyttöliittymään. Vaatimukseen siitä, että tietojärjestelmien tulee tukea ja nopeuttaa lääkärin työtä, Aaltonen löytää lukuisia esimerkkejä, joissa näin jo tapahtuu: sähköiset lähetteet, potilastiedon välitön saatavuus eri yksiköissä, aluejärjestelmien kuljettama tieto sairaalan ja terveyskeskuksen välillä, teho-osaston järjestelmät, ja niin edelleen.

Sähköisten järjestelmien hyödyt ovat jo nyt ilmeiset, mutta huomio keskittyy puutteisiin ja kehityskohteisiin, joita on aina.

Logica toimittaa muun muassa potilastietojärjestelmä Pegasosta. HUS:n projektijohtajan pestistä yritykseen siirtyneen Aaltosen mukaan terveydenhuollon sähköistämisessä on otettu vasta ensimmäiset askeleet.

– Tiedon hyödyntämisessä on isoja mahdollisuuksia. On absurdia, että tieteellinen tutkimus eri hoitomuotojen tuloksista perustuu lähes täysin kokeellisiin asetelmiin, vaikka järjestelmistä on saatavissa tietoa siitä, millaiset hoitotulokset ovat todellisuudessa olleet.

Jaana Ahlblad