Kaunistellaanko psykiatrian hoitojonoja?
Usean sairaanhoitopiirin psykiatrian hoitojonot näyttävät epäilyttävän lyhyiltä – monessa piirissä tilastoissa komeilee pyöreä nolla.
Usean sairaanhoitopiirin psykiatrian hoitojonot näyttävät epäilyttävän lyhyiltä – monessa piirissä tilastoissa komeilee pyöreä nolla. Tuoreimmat tilastot julkaistiin 31.8.
HUS:in johtajaylilääkäri Juha Tuominen kirjoittikin lokakuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen reklamaation todeten: ”Pelkään pahoin, että osa (sairaanhoitopiireistä) ei raportoi lainkaan todellisia hoitoon pääsyn odottajien määriä ja odotusaikoja”.
– Pääihmetyksen aiheeni on se, että THL julkaisee lehdistötiedotteissaan jonottaja- ja odottajamääriä, jotka useat sairaanhoitopiirit ilmoittavat nollaksi, Tuominen perustelee.
– Ei hoitoon pääsyn odottaminen voi olla nolla päivää. Nolla päivää syntyy vain päivystyksessä. Kun tulee lähete, odotusaika on aina vähintään joitakin päiviä, ja enimmillään se saa olla kolme tai kuusi kuukautta.
Tuominen korostaa, että julkisuuteen lehdistötiedotteessa annettavien tietojen tulee olla oikeita.
– Muuten vain oikein raportoivat sairaanhoitopiirit joutuvat silmätikuiksi ja sanktioinnin kohteeksi.
Kaikkia tarvitsijoita ei laiteta jonoon
THL:n tieto-osaston kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen myöntää, että psykiatrian jonotiedot ovat ongelma. Hänen mukaansa paineet kohdistuvat erityisesti tiedon tuottajapäähän eli sairaaloihin, joiden toimittamat tiedot ladataan automaattisesti THL:n tietojärjestelmään.
THL:ssäkään ei tiedetä, missä määrin psykiatrian jonotiedot ja ensimmäiselle psykiatriselle hoitokäynnille jonottavien tiedot kirjataan eri puolilla maata sähköisiin tietojärjestelmiin. Esimerkiksi mielenterveystoimistot eivät välttämättä ole kiinteästi potilastietojärjestelmien piirissä.
– Lisäksi psykiatrian vuodeosastohoitoon mennään pääsääntöisesti päivystyksenä. Se, mihin jonotetaan, esimerkiksi psykoterapia, on usein heikosti saatavilla. Silloin lääkäri ei välttämättä edes laita hoidon tarvitsijaa jonoon.
Osaavatko sairaalat valvoa?
Osittain ongelma näyttää johtuvan kirjaamisen käytännöistä. Häkkinen totesikin HUS:lle viime viikolla antamassaan vastineessa, että suurin haaste kaikkien jonotietojen keruussa ovat eri vaiheissa olevat potilastietojärjestelmät.
– Yliopistosairaaloita lukuun ottamatta hoitoon pääsytietojen poiminnat on ulkoistettu lähes kaikissa sairaaloissa.
Häkkinen epäilee, onko kaikilla sairaaloilla mahdollisuuksia ja osaamista valvoa tietopalvelujen tuottajia.
– THL ei voi mennä siihen, että jos sairaala toimittaa meille puutteellisia tai virheellisiä tietoja, ne poistetaan, Häkkinen toteaa.
THL:n on julkaistava asetuksen mukaisesti hoitoon pääsyn toteutumista koskevat seurantatiedot. Myös terveydenhuollon toimintayksikköjen tulee julkistaa odotusaikatiedot väestölle. Monet sairaanhoitopiirit ilmoittavatkin odotusaikatietonsa verkkosivuillaan käyttäen THL:lle ilmoittamiaan tietoja.
Laitoksella ei ole sanktiomahdollisuutta, mutta se pitää tiivistä yhteyttä valvontatehtävää suorittavien Valviran ja läänien kanssa.
– Jos jokin tieto puuttuu tai vaikuttaa virheelliseltä, Valvira voi pyytää asiasta sairaalalta tai sairaanhoitopiiriltä selvityksen. Valvovien viranomaisten puuttuminen asiaan on erityisen tärkeää, kun hoitoon pääsy on lailla määritelty. Valvira voi määrätä myös sanktioita.
Tietotuotannon ja analysoinnin on oltava kunnossa
– Valvira toimii valvontatoimenpiteissään osaltaan THL:n kokoaman tiedon nojalla ja osaltaan sen nojalla, mitä se saa selvityspyyntöihinsä vastaukseksi. Mihinkään seuraamustoimiin ei ryhdytä ennen kuin sairaanhoitopiiriä on kuultu, sanoo ylilääkäri Markus Henriksson Valvirasta.
Hän tähdentää, että hoitotakuulainsäädäntö vaikuttaa tuhansien potilaiden hoitoon ja tuhansien ammattihenkilöiden työhön. Hoitotakuusäädösten valvonta vaikuttaa vuosittain epäsuorasti ainakin kymmenien miljoonien eurojen rahoituspäätöksiin.
– Siksi on tärkeää, että sairaanhoitopiirien tietotuotanto ja tiedon analysointi ja sen vaatimat voimavarat myös THL:ssä ja Valvirassa ovat kunnossa.
Henriksson huomauttaa, että hoitotakuulainsäädökset ovat osittain varsin tulkinnanvaraisia kuten myös hoitotakuun toteutumisen mittauspisteet.
– Hoitotakuusäädöksiä pitäisikin parhaillaan valmisteltavassa terveydenhuoltolaissa tai siihen liittyvissä ohjeissa täsmentää.
Sirpa Kulonen
Lisää aiheesta Lääkärilehden numerossa 44/2009:
Lama pidentää hoitojonoja
