Ajan­kohtai­sta

Aivohalvaus ja diabetes ovat vanhimmilla dementian riskitekijöitä

Yli 85-vuotiaista erityisen suuri dementian riski on aivohalvauksen saaneilla ja diabetesta sairastavilla.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/vanhatkadetpixmac.jpg

Yli 85-vuotiailla dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijät ovat osin erilaisia kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Hyvin iäkkäiden joukossa erityisen suuri dementian riski on aivohalvauksen saaneilla ja diabetesta sairastavilla, todetaan tuoressa väitöstutkimuksessa.

LL Sari Rastaan väitöstutkimuksessa seurattiin Vantaan kaikkia yli 85-vuotiaita ihmisiä yhdeksän vuoden ajan. Tutkimus oli osa Vantaa 85+ -tutkimushanketta.

Tutkimus alkoi vuonna 1991 ja osallistumisprosentti oli suuri, 92 prosenttia. Tutkimuksessa selvitettiin vaskulaaristen riskitekijöiden yhteyttä kuolleisuuteen, aivohalvauksiin, dementiaan ja aivomuutoksiin.

Tutkimus osoitti, että matala systolinen verenpaine, alle 140 mmHg, oli yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Eteisvärinä oli merkittävä aivohalvauksen riskitekijä, ja aivohalvauksen sairastaneilla oli suurempi riski saada dementia. Dementian riski oli kohonnut myös niillä, jotka sairastivat diabetesta.

Sen sijaan esimerkiksi korkea verenpaine tai korkea kolesteroli eivät olleet dementian tai aivoverenkierron häiriöiden itsenäisiä riskitekijöitä tässä ikäryhmässä, toisin kuin nuoremmalla iällä. Alzheimerin tautiin viittaava aivopatologia ja verenkiertoperäiset aivomuutokset olivat yhteydessä dementiaan. Korkea koulutus vähensi dementian riskiä.

Tulokset viittaavat siihen, että yli 85-vuotiailla dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijät ovat osittain erilaisia kuin nuoremmissa ikäryhmissä. On todennäköistä, että ne, joilla on keski-iässä runsaasti verenkiertosairauksien riskitekijöitä, ovat sairastuneet ja kuolleet nuorempina.

Erittäin vanhoilla eteisvärinä oli yksi tärkeimmistä aivohalvauksen riskitekijöistä, mutta suurimmalla osalla eteisvärinästä kärsineillä potilaista ei ollut käytössä tehokasta aivohalvauksen estolääkitystä. Koska aivohalvaus oli tärkeä dementian riskitekijä, voitaisiin ajatella, että aivohalvausten estolla voitaisiin vaikuttaa myös dementian ilmaantuvuuteen.

Sen sijaan korkea verenpaine ei ollut yhteydessä aivohalvaukseen tai dementiaan. Myös diabetes on yhteydessä dementiaan, todennäköisesti ainakin osittain diabetekseen liittyvän aivojen pienten suonten vaurioitumisen välityksellä.

Tutkimuksen perusteella ei voi antaa hoitosuosituksia, koska se ei ollut interventiotutkimus. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että yli 85-vuotiaat eroavat nuoremmista eikä nuoremmilla tehtyjen tutkimusten tuloksia voi välttämättä yleistää erittäin vanhoihin. Tulevaisuudessa olisikin erittäin tärkeää tutkia hoitojen vaikutusta erikseen tässä erittäin vanhojen ikäryhmässä.

LL sari Rastaan väitöskirja tarkastetaan 18.12.2009 Kuopion yliopistossa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030