Kardiologit: Suolankäyttöön puututtava lailla
EU:n tulisi rajoittaa lailla suolankäyttöä valmisruuissa ja jalostetuissa elintarvikkeissa, sanoo Euroopan kardiologiyhdistyksen ESC:n puheenjohtaja Frank Ruschitzka viitaten tuoreeseen amerikkalaistutkimukseen.
http://www.laakarilehti.fi/pics/suola-terencekeller-Pixmac000000267373.jpg
EU:n tulisi rajoittaa lailla suolankäyttöä valmisruuissa ja jalostetuissa elintarvikkeissa, sanoo Euroopan kardiologiyhdistyksen ESC:n edustaja Frank Ruschitzka viitaten tuoreeseen amerikkalaistutkimukseen. NEJM:issä julkaistun tutkimuksen mukaan kolmen gramman päivittäinen suolankäytön vähennys henkilöä kohti vähentäisi merkittävästi sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuutta väestötasolla.
Tutkimus antaa Ruschitzkan mukaan vahvat aseet potilaiden vakuuttamiseen suolankäytön vähentämisen eduista sekä EU:n vakuuttamiseen siitä, että suolankäyttöä valmisruuissa ja jalostetuissa elintarvikkeissa on pikaisesti rajoitettava lainsäädännön avulla.
– Tutkimus todistaa, että suolankäytön vähentäminen paitsi laskee verenpainetta myös ehkäisee kardiovaskulaarisia tautitapahtumia, Ruschitzka sanoi ESC:n julkaiseman lehdistötiedotteen mukaan.
Tutkimuksessa amerikkalaistutkijat selvittivät tietokonemallilla, miten kolmen gramman päivittäinen suolankäytön vähennys vaikuttaisi Yhdysvaltain 35–85-vuotiaaseen väestöön. Vähennyksellä olisi heidän mukaansa vastaava vaikutus sydäntautitapahtumien ilmaantuvuuteen kuin tupakoinnin vähentämisellä 50 %:lla. Terveydenhuoltomenoja säästyisi 10–24 miljardia dollaria (n. 7–17 miljardia euroa) vuodessa.
ESC:n tiedottajan, professori Giuseppe Mancian mukaan tutkimuksessa esitetyt säästöt osoittautuvat todennäköisesti argumentiksi, joka tehoaa sekä EU:hun että yksittäisiin eurooppalaisiin hallituksiin.
Suola nostaa iän myötä suomalaisten verenpainetta
Ylilääkäri Antti Jula THL:n Väestötutkimusyksiköstä toteaa, että suomalaisten valtaosalla verenpaine nousee iän mukana toisin kuin yhteisöillä, jotka eivät käytä ravinnossaan suolaa.
– Suolaa käyttämättömissä yhteisöissä elävillä verenpaine on iästä riippumatta noin 100/60–70 mmHg. Yli 30-vuotiaista suomalaisista noin 80 %:lla verenpaine ylittää tason 120/80. Suomalaisten verenpaine nousee iän mukana, ja yli 55-vuotiaista 60–70 %:lla verenpaine ylittää tason 140/90 mmHg tai he käyttävät verenpainetta alentavaa lääkehoitoa, Jula vertaa.
Hän muistuttaa, että kohonneen verenpaineen haitat ilmenevät väestötasolla ilman selvää kynnysarvoa. Ne näkyvät mm. valtimon seinämien rakenteen ja toiminnan muutoksina ja sydänlihaksen kuormittumisena.
– Optimaalista olisi, että verenpaine olisi mahdollisimman matala. Valtimotaudin riski alkaa kasvaa jo paineen ollessa 120/80 mmHg. Kun verenpainetaso nousee yli 140/90 mmHg rajan, aivohalvauksen ja infarktin riski on jo kaksinkertainen verenpainetasolla 120/80 mmHg oleviin verrattuna.
Suomesta ei Julan mukaan löydy paljonkaan keski-ikäisiä, joiden verenpainetaso olisi ihanteellinen. Runsaan suolankäytön vähentämisestä olisi kuitenkin todennäköisesti hyötyä myös heille.
– Runsas suolankäyttö lisää kalsiumin eritystä virtsaan ja voi siten altistaa osteoporoosille. Runsaan natriuminsaannin yhteydestä mahasyöpään on myös olemassa epidemiologisia havaintoja.
Vain neljännes suolasta laitetaan ruokaan kotona
Ruschitzka korostaa ESC:n julkaisemassa lehdistötiedotteessa, että kaikki suolaan liittyvät kardiovaskulaarisetkaan ongelmat eivät johdu verenpaineesta.
– Suolalla voi olla haitallinen vaikutus niidenkin ihmisten sydämen ja verisuonten terveyteen, joiden verenpaine on normaali.
Suolansaannin tiedetään vaihtelevan merkittävästi eri Euroopan maissa. Britanniassa keskimääräinen päiväannos on 8,6 g ja Kroatiassa 12 g. Suomessa se oli Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan naisilla 6,8 g ja miehillä 9,3 g, kun WHO:n suositus on alle 5 g päivässä.
Vain noin 25 % eurooppalaisten kuluttamasta suolasta laitetaan ruokaan kotona. Juuri siksi lainsäädäntöä tarvitaan, ESC painottaa.
– Euroopassa tapahtuva kansainvälinen ruuantuotanto merkitsee sitä, että tällaiset kansanterveyshankkeet täytyy toteuttaa ennemminkin Euroopan laajuisesti kuin yksittäisten maiden tasolla, Ruschitzka toteaa.
Sirpa Kulonen
Kuva: Terence Keller / Pixmac
