Diabeteksen seulonta säästää rahaa ja elinvuosia
Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan diabeteksen seulonta on kustannustehokasta, kun se aloitetaan 30-45-vuotiaiden joukossa ja toistetaan 3-5 vuoden välein. Suomalaisasiantuntijan mukaan diabetesriskiä kannattaisi alkaa haravoida 40 vuoden ikäisiltä.
http://www.laakarilehti.fi/pics/lihavuus_by_Tombaky_Pixmac.jpg
Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan diabeteksen seulonta on kustannustehokasta, kun se aloitetaan 30-45-vuotiaiden joukossa ja toistetaan 3-5 vuoden välein.
Amerikkalaisen diabetesjärjestön Dr. Richard Kahn kollegoineen kokosi yhdysvaltalaisväestöstä 325 000 henkilön esimerkkijoukon. Henkilöt olivat 30-vuotiaita eikä heillä oltu diagnosoitu diabetestä. Joukkoon sovellettiin kahdeksaa erilaista tietokonemallia.
Seulontamallit vaihtelivat aloitusiän ja tiheyden suhteen, sekä siinä, kävivätkö potilaat lääkärissä erityisesti diabetesseulonnan takia vai osana korkean verenpaineen tarkkailua.
Jokaisen strategian vaikutukset laskettiin tyypin 2 diabetestapausten, sydänkohtausten, aivohalvausten ja mikrovaskulaaristen komplikaatioiden määrän sekä laatupainotteisten elinvuosien (QALY) kannalta. Verrattuna seulomattomuuteen, kaikki seulontastrategiat vähensivät sydänkohtausten määrää 3-9 tapauksella 1 000 henkilöä kohti ja lisäsivät laatupainotteisten elinvuosien määrää yli 50-vuotiailla.
Useimmat seulontamallit vähensivät yli 50-vuotiaiden kuolemia 2-5 tapauksella 1 000 henkilöä kohden. Aivohalvausten estämisessä seulontamalleilla ei ollut juurikaan vaikutusta. Useat mallit erosivat siinä, paljonko laatupainotteisia elinvuosia saatiin lisää.
– Kustannukset jokaista hankittua laatupainotteista elinvuotta kohden laskisivat edelleen, jos samalla seulottaisiin esimerkiksi kohonnutta verenpainetta. Jos diabetesseulonta aloitettaisiin 45-vuotiaana, olisi kustannustehokkainta tehdä se samanaikaisesti rasva-arvomittausten kanssa, tutkijat arvioivat.
Tutkijoiden mukaan tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa jatkuvan seulonnan hyödyt. Tutkimusta kommentoineet muistuttavat, että tuloksia ei voida suoraan generoida Yhdysvaltojen ulkopuolisiin maihin.
"Diabetesriskiä tulisi arvioida koko Suomessa"
Ylilääkäri Timo Saaristo Dehkon 2D -seurantahankkeesta pitää laajaa tutkimusta mielenkiintoisena. Hän kertoo, että 2-tyypin diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeessa ja Valtimoterveyttä kaikille -hankkeessa on päädytty varsin samansuuntaisiin näkemyksiin.
- Emme puhu seulonnasta, vaan mieluummin diabeteksen riskinarvioinnista. Valtimoterveyttä kaikille -työryhmä suosittaa, että kaikkien 40-vuotiaiden diabetes- ja valtimotautiriski tulisi arvioida, mutta se ei ole ottanut kantaa seulontaväleihin. Aloittamalla nuorella iällä päästäisiin todelliseen diabeteksen ja valtimotautien primääripreventioon. Kustannusvaikuttavuutta on vaikea tutkia, mutta valistunut arvaus on, että toiminta olisi hyödyllistä myös talousnäkökulmasta.
Saariston mukaan riskinarvioinnin tulisi olla sekä suunnattua että opportunistista.
– Muun terveydenhuollon yhteydessä, kuten verenpainetta mitattaessa, tulisi miettiä, voisiko henkilö olla diabetesriskissä. Kustannustehokkuutta lisäisi, kuten Kahn työtovereineen esittää, että arvioinnissa käytettäisiin ensin riskitestilomakkeita, kuten meillä Suomessa diabeteksen riskitestiä, perinteistä Scorea tai internetpohjaista Finriski-laskuria. Riskikriteerit täyttävät henkilöt siirtyisivät seuraavaan vaiheeseen eli sokerirasitustestiin ja lipidimittaukseen.
Suomessa muutamat kunnat, kuten Tampere, kutsuvat vuosittain koko 40-vuotiaiden ikäluokan terveystarkastukseen, jossa riskitestillä arvioidaan myös diabetesriski.
– Diabeteksen ja valtimotautien riskinarviointiin tulisi koko Suomessa kiinnittää erityistä huomiota. Naisilla olisi hyvä jatkaa riskinarviointia jo toteutuvissa terveystarkastuksissa, kuten papa-seulonnan ja mammografiaseulonnan yhteydessä, Saaristo sanoo.
– Käyttöön olisi hyvä ottaa myös uusia seulontakohderyhmiä, kuten esitetyt 40-vuotiaat, ja jatkaa suunnattua seulontaa työterveyshuollossa ja opportunistista riskinarviointia koko terveydenhuollossa. Koko riskinarvioinnin edellytys on se, että suuren riskin henkilöitä voidaan auttaa riskin vähentämisessä.
Jaana Ahlblad
kuva Pixmac
