Valtimotautien ja diabeteksen riski pienemmäksi elintapaohjauksella
Ylipainoisten ammattikuljettajien valtimotautien ja diabeteksen riski pieneni elintapaohjauksella. Myös raskausdiabeteksen riskissä olevien naisten terveys koheni neuvonnalla.
Kuva: Panthermedia
Ylipainoisten ammattikuljettajien valtimotautien ja diabeteksen riskiä on mahdollista pienentää ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla. Elintapaohjaus paransi myös raskausdiabeteksen riskissä olevien naisten terveyttä ja elintapoja raskauden aikana. Raskausajan ohjauksella ei kuitenkaan ollut enää vaikutusta metabolisen oireyhtymän yleisyyteen vuoden ja seitsemän vuoden kuluttua synnytyksestä. Nämä havainnot teki Jatta Puhkala väitöstutkimuksessaan.
Väitöstutkimus perustuu kahteen elintapaohjausinterventioon, joiden tavoitteena oli parantaa ammattikuljettajien ja raskaana olevien naisten terveyttä.
Kuukausittainen ohjaus oli sopiva
Tutkimukseen osallistuneille kaukoliikenteen mieskuljettajille annettiin vuoden ajan kuukausittain tapaamisissa ja puhelimitse ohjausta ravitsemukseen, liikuntaan ja uneen liittyvissä kysymyksissä. Kuljettajat paransivat ruokailutottumuksiaan ja lisäsivät liikuntaa. Heidän painonsa laski nelisen kiloa, ja valtimotautien ja diabeteksen riskitekijät pienenivät.
Kuukausittainen elintapaohjaus, jossa tapaamisiin yhdistettiin puhelinkontakteja, vaikutti sopivalta keinolta saavuttaa kaukoliikenteen ammattikuljettajia ja auttoi heitä muuttamaan elintapojaan. Suomessa harva ammattikuljettaja kuuluu työterveyspalvelujen piiriin.
– Ammattikuljettajille pitäisi varmistaa pääsy työterveyshuoltoon, jossa on valmiuksia antaa elintapaohjausta, tähdentää Puhkala.
Elintapaohjausta syytä jatkaa synnytyksen jälkeen
Koeryhmään kuuluneet raskaana olevat naiset saivat äitiysneuvoloissa tehostettua neuvontaa ravitsemuksesta ja liikunnasta. Vaikka raskauden aikainen tehostettu elintapaohjaus neuvoloissa paransi naisten elintapoja, sillä ei enää ollut vaikutusta metabolisen oireyhtymän yleisyyteen vuosi ja seitsemän vuotta synnytyksen jälkeen.
Suurin todennäköisyys sairastua metaboliseen oireyhtymään oli naisilla, joilla todettiin varhainen raskausdiabetes ja naisilla, jotka olivat ylipainoisia ennen raskautta. Raskaus saattaa olla liian lyhyt aika saavuttaa pysyviä elintapamuutoksia.
Puhkalan mukaan raskausdiabetesta sairastaneiden ja lihavien naisten seurantaa ja elintapaohjausta olisikin tärkeää jatkaa synnytyksen jälkeen.
– Äidin terveyden ja elintapojen huomioiminen ja neuvonta synnytyksen jälkeen lastenneuvolassa ja myöhemmin esimerkiksi työterveyshuollossa voivat auttaa juurruttamaan raskauden aikana toteutuneita elintapamuutoksia, Puhkala kertoo.
Väitöskirjatutkimus on osa kahta UKK-instituutin elintapaohjaustutkimusta.
TtM Jatta Puhkalan väitöstilaisuus väitöskirja Effects of lifestyle counselling on cardiometabolic risk Factors: overweight professional drivers and postpartum women at increased risk for gestational diabetes tarkastetaan 18.8.2017 Tampereen yliopistossa.
