Kysely: Lääkärien mahdollisuudet tutkimustyöhön kohenevat, mutta ajasta on yhä pulaa
Runsas puolet kyselyyn vastanneista lääkäreistä koki tutkimustyönsä edellytysten lisääntyneen. Parannuksia toivottiin etenkin rahoitukseen sekä lääkärin ja tutkijan työn yhdistämiseen.
Lääkärien mahdollisuudet tutkimustyöhön näyttäisivät parantuneen viime vuosina, kertoo Suomen Lääketieteen Säätiö. Runsas puolet (56 %) säätiön toukokuiseen kyselyyn vastanneista lääkäritutkijoista koki, että edellytykset tehdä tutkimusta ovat lisääntyneet kolmen viime vuoden aikana.
Päinvastaista mieltä oli noin viidennes eli 21 prosenttia vastaajista. 23 prosenttia arvioi tutkimustyön edellytysten säilyneen ennallaan.
Jo toista kertaa peräkkäin enemmistö vastaajista katsoi tutkimustyönsä edellytysten parantuneen. Säätiön hallituksen puheenjohtajan, professori Katriina Aalto-Setälän mukaan takavuosina suurempi osa vastaajista on kokenut, ettei tutkimustyölle jää aikaa. Taustalla ovat olleet etenkin suuri kliininen kuorma ja tutkimusvapaiden saamisen vaikeus.
– Ehkä asennoituminen on muuttunut tai lääkäreitä on otettu enemmän töihin, ettei tilanne ole enää niin tiukka, Aalto-Setälä arvioi Lääkärilehdelle.
– Tosiasiahan on se, että sairaalassa jokaisen työpanos on maksimoitu. Jos joku sairastuu, koko korttitalo sortuu ja tutkimusvapailta voidaan kutsua takaisin töihin. Ilmeisesti tilanne on nyt jollain tavalla parantunut.
Toiveissa pitkäjänteinen rahoitus
Ajanpuutetta pidettiin silti edelleen tutkimustyön suurimpana jarruna: 81 prosenttia vastaajista koki sen merkittäväksi esteeksi. Myös kliinisen työn kuormitus ja riittämätön rahoitus (58 % vastaajista) nousivat kyselyssä esiin.
Vastaajien toivelistan kärjessä olivatkin jälleen pitkäjänteinen ja ennustettava tutkimusrahoitus sekä paremmat mahdollisuudet lääkärin ja tutkijan työn yhdistämiseen. Kummankin kohdalla yli neljä viidestä arvioi, että ne edistäisivät tutkijanuran vetovoimaa.
Aalto-Setälän mukaan on myönteistä, että hieman aiempaa pienempi osuus – 19 prosenttia – piti hallinnollisia tekijöitä, byrokratiaa ja luvitusta merkittävänä esteenä. Viime vuonna päätettiin esimerkiksi toisiolain muutoksista, jotka helpottavat sosiaali- ja terveystietojen käyttöä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
– Ehkä koetaan, että byrokratia on keventynyt, Aalto-Setälä sanoo.
Hän kuitenkin painottaa, että Suomen on tärkeää huolehtia siitä, että tieteellinen ura houkuttelee jatkossakin nuoria lääkäreitä.
Suomen Lääketieteen Säätiön vuotuiseen kyselyyn vastasi 650 lääkäritutkijaa, jotka hakivat säätiöltä rahoitusta toukokuussa. Yhteensä säätiö sai lähes 800 apurahahakemusta.
