Geenitekniikkaa hyödynnetään lääkekehityksessä jo usein

Geenitutkimuksen avulla voidaan tarkentaa diagnooseja ja tehdä aikaisempaa pienempiä ja halvempia lääketutkimuksia.

Ulla Toikkanen

Aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on ikäsyrjintää

Potilaiden jatkokuntoutuksessa on suuria eroja eri puolilla Suomea. Yli 65-vuotiaat ja vähäosaiset voivat jäädä paitsioon. – AVH-potilaiden kuntoutuskäytäntö toimii pitkälti sattumanvaraisesti, professori Juhani Sivenius suomii.

Yli puolet vakavasti masentuneista harkitsee itsemurhaa

Tutkimuksen mukaan itsemurhayritystä ennustavat aiemmat yritykset, parisuhteen puuttuminen ja masennuksen pituus.

Pula sijaisista paheni

Terveydenhuollon henkilöstömäärä kasvaa ja vakituiset työsuhteet lisääntyvät.

Makeat juomat voivat lisätä haimasyövän riskiä

Tutkimuksen mukaan limsat ja sokerilla makeutettu kahvi lisäsivät syöpäriskiä 70–90 prosenttia.

WHO saa kiinalaisen pääjohtajan

Margaret Chan valitaan tehtävään virallisesti torstaina.

Kiire pahenee terveydenhuollossa

Työssäkäyvien suomalaisten stressioireet ovat vähentyneet, vaikka kiire on pahentunut. Erityisesti kiire on kasvanut sosiaali- ja terveyspalveluissa.

KTL puolustaa FinDia-tutkimusta

Lasten diabeteksen ehkäisyä koskevaa tutkimusta ei tehty salaa lasten vanhemmilta, laitoksesta todetaan.

Sama laite, sama TT-tutkimus, mutta säteilyannoksissa suuria eroja

Potilaiden säteilyannokset tietokonetomografiatutkimuksissa vaihtelevat tuntuvasti eri sairaaloissa, osoittaa Säteilyturvakeskuksen tutkimus. Vaikka tutkimus ja laite ovat samat, toisen sairaalan potilas voi saada jopa viisi kertaa suuremman säteilyannoksen kuin toisen tutkimusyksikön potilas.

Suvi Sariola

Terveystaloustiedettä kaivataan lääkehuoltoon Jussi Huttunen heittäisi lääkehoidon tilkkutäkin roskikseen

- Suomen lääkekorvausjärjestelmä rakennettiin 1960-luvulla, jolloin lääkevalikoima oli suppea. Lääketieteen kehitys ajoi systeemin ohi, mutta järjestelmää on paikattu kuin tilkkutäkkiä, kritisoi professori Jussi Huttunen.

Ulla Järvi

Valtuuskunnan voimasuhteet muuttuivat hieman

Lääkäriliiton valtuuskunnan (2007-2009) alustava vaalitulos on selvillä. Alustavan tuloksen mukaan perusterveydenhuollon vaalirengas sai 1 816 ääntä, joilla tuli valituksi 11 lääkäriä. Vuonna 2003 valitussa valtuuskunnassa perusterveydenhuollon vaalirenkaalla oli 13 edustajaa. Erikois-, sairaala- ja yksityislääkärien vaalirengas sai yhteensä 4 914 ääntä, joilla pääsi läpi 30 lääkäriä eli yksi enemmän kuin nyt istuvassa valtuuskunnassa. NLY! -vaalirengas keräsi 3 181 ääntä, jotka nostivat valtuuskuntaan 19 lääkäriä eli niin ikään yhden enemmän kuin kuluvalla valtuuskuntakaudella. Yhteensä vaalissa annettiin 9 911 ääntä.

Tanja Hannus

Hus selvittää sakkomaksun vaihtoehtoja

Husissa tehdään parhaillaan selvityksiä ja laskelmia sakkomaksujärjestelmän muuttamisen vaikutuksista.

Passiivisen tupakoinnin loppuminen näkyy keuhkoissa nopeasti

Sekä terveitten että astmaa sairastavien skotlantilaisten baarityöntekijöiden keuhkojen toiminta parani jo kuukauden kuluttua siitä, kun passiivinen tupakointi loppui. Skotlannissa tuli viime maaliskuussa voimaan laki, joka kieltää tupakoinnin julkisissa tiloissa.

Ulla Toikkanen

Solunsalpaajahoito vaikuttaa muistiin ja keskittymiskykyyn

Solunsalpaajahoitojen on pitkään tiedetty aiheuttavan monia ohimeneviä haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia, uupumusta ja hiustenlähtöä. Syöpäpotilaiden ennusteen parannuttua tutkimus on viime vuosina suuntautunut enemmän hoitojen pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseen.

Päivi Hietanen

Joustava työaika tärkeää vuokratyötä tekeville lääkäreille

Mahdollisuus valita oma työaikansa on keskeisimpiä syitä siihen, miksi lääkärit tekevät vuokratyötä. Myös vaihtelu ja ansiomahdollisuudet painavat vaakakupissa, kun vuokratyöhön hakeudutaan. Vuokralääkärit työskentelevät keskimäärin 40 tuntia viikossa, ja he ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä. Tällaisia tuloksia saivat Tampereen yliopiston tutkijat Tiina Tiilikka ja Hannele Palukka tutkimuksessaan, jossa he selvittivät sitä, millaiseksi terveydenhuollon vuokratyöntekijät kokevat oman asemansa ja toimintansa hyvinvointipalvelurakenteen murroksessa.

Ulla Toikkanen

Hormonihoidosta vähän hyötyä virolaisnaisille

Hormonikorvaushoito parantaa naisen elämänlaatua vain rajoitetusti, kertoo Virossa tehty hoitotutkimus.

Ulla Järvi

Elinluovutusten tehostamiseksi sairaaloihin tarvitaan vastuuhenkilöitä

Munuaisensiirtojen määrä on jälleen huippuvuosien tasoa, mutta myös siirtoa odottavien määrä on viime vuosina kasvanut. Siirtoja on tänä vuonna tehty jo yli 170. Dialyysissä käy noin 1 500 suomalaista ja munuaissiirrettä jonottaa lähes 350 potilasta. Jonotusaika on pidentynyt niin, että mediaani on vähän yli 300 päivää.

Jänisrutto hivuttautuu eteläiseen Suomeen

Jänisruttotapauksia on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin tänä syksynä runsaasti, yli 460 tapausta.

Suvi Sariola

Etelä-Karjalassa kytee paikallinen HIV-epidemia

Lappeenrannan ja Imatran seudulla Etelä-Karjalassa kytee paikallinen HIV-epidemia. Seksiteitse hankitut tartunnat ovat todennäköisesti peräisin Venäjälle suuntautuneesta seksimatkailusta. Lappeenrannan keskussairaalan infektioylilääkäri Pekka Suomalainen on huolissaan tilanteesta, vaikka tapauksia on vasta kourallinen. Hän uskoo, että piilossa olevia tartuntoja on seudulla lukuisia.

Essi Kähkönen

Etelä-Karjalassa kytee paikallinen HIV-epidemia

Venäjälle suuntautuvan seksiturismin jäljet herättävät huolta. HIV-tartuntojen uskotaan lisääntyvän Etelä-Karjalassa lähivuosina. Nykyiset tartunnat ovat tulleet ilmi sattumalta, joten piilotartuntoja epäillään olevan lukuisia.