Lääkärit toivovat muutoksia hintoihin, hoitopolkuihin sekä Kela-korvattavuuteen, jotta useammalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus myös lääkehoitoon.

Noin sata lasta tai nuorta on aloittanut lihavuuslääkehoidon Suomen yliopistosairaaloissa.

Sairaaloista kerrotaan, että lääkehoito on aloitettu kussakin noin parillekymmenelle, pääosin murrosikäiselle nuorelle.

Tarkkaa lukua on vaikea saada, koska lihavuuslääkettä käyttävistä potilaista ei kerätä sairaaloissa rekisteriä, ja lääkkeitä voi määrätä useampi lääkäri.

Kelan tilastojen mukaan nuorten lihavuuden hoidossa käytettävän liraglutidin korvausoikeudesta on tähän mennessä tehty 211 myönteistä päätöstä.

Lääkitys voidaankin aloittaa yliopistosairaaloiden lisäksi keskussairaaloissa sekä yksityisessä terveydenhuollossa lihavuuden hoitoon perehtyneen lastentautien erikoislääkärin valvonnassa.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (Kys) lastenendokrinologin Antti Saaren mielestä nuorilla pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet heidän tilanteeseensa parhaiten soveltuvaa hoitoa.

Nyt näin ei ole.

Lääkäreiden mukaan lääkehoitoa tarvitsevia ja sitä haluavia nuoria olisi paljon enemmänkin, mutta esteenä on ennen kaikkea lääkkeen hinta.

Lisäksi sairaaloiden hoitokäytäntöjä hiotaan vielä.

– Rajoittavatko esimerkiksi resurssit pääsyä painonhallintapoliklinikan arvioon? Tässä voi olla alueellisia eroja, Saari pohtii.

Käytössä kaksi vaihtoehtoa

Nuorten lihavuuden lääkehoitoon on Suomessa kaksi käyttöaiheen mukaista vaihtoehtoa: liraglutidi ja semaglutidi.

Molemmat ovat GLP-1-reseptoriagonisteja, jotka jäljittelevät elimistön GLP-1-hormonin vaikutuksia. Ne lisäävät kylläisyyttä ja vähentävät ruokahalua.

Suomessa nuorten lihavuutta on voitu hoitaa liraglutidilla vuodesta 2021, jolloin lääkkeen (Saxenda) käyttöaihe laajeni 12 vuotta täyttäneisiin.

Nykyisin liraglutidi on hyväksytty myös 6–11-vuotiaiden lihavuuden hoitoon tietyin ehdoin.

Semaglutidi (Wegovy) puolestaan sai käyttöaiheen 12 vuotta täyttäneiden lihavuuden hoitoon vuonna 2023.

Nuorille on aloitettu myös semaglutidia sisältävä Ozempic-valmiste, mutta sen virallinen käyttöaihe on aikuisten tyypin 2 diabetes.

Lapsilla lihavuuslääkkeitä käytetään aina elintapahoidon eli esimerkiksi ruokavalio- ja liikuntaohjauksen lisänä.

Perheet eriarvoisessa asemassa

Liraglutidi on nuorten lihavuuslääkkeistä ainoa, josta voi saada Kela-korvauksen. Korvausoikeuden ehdot ovat kuitenkin selvästi lääkkeen käyttöaihetta tiukemmat.

Pitkäaikaisen lääkityksen kustannukset voivat muodostua perheelle taloudelliseksi rasitteeksi. Kaikilla ei ole mahdollisuutta maksaa lääkkeestä paria sataa euroa kuussa.

Lääkärit pitävät nykyistä tilannetta perheitä eriarvoistavana.

– Osa nuorista ja perheistä jää pohtimaan lääkityksen aloittamista juuri sen hinnan vuoksi, Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) lastenendokrinologi Harri Niinikoski kertoo.

Hän lisää, että liraglutidia voidaan määrätä myös sellaiselle nuorelle, joka ei täytä Kela-korvauksen ehtoja. Tällöin potilas joutuu maksamaan lääkkeen kokonaan itse.

Yhteinen ohjeistus puuttuu

Lihavuuden lääkehoitoa käytetään elintapahoidon rinnalla, kun elintapamuutoksilla ei yksin päästä riittävään tulokseen.

Lääkäri arvioi yksilöllisesti, voisiko nuori hyötyä lääkityksestä.

Yliopistosairaaloilla ei ole yhteistä valtakunnallista ohjeistusta nuorten lihavuuslääkehoitoon, vaan käytäntöjä on muodostettu sairaaloissa paikallisesti.

Husin Uudessa lastensairaalassa tehtiin noin vuosi sitten suunnitelma lääkityksen aloittamiseen ja hoidon seurantaan nuorilla.

– Pyrimme kovasti yhtenäistämään hoitokäytäntöjä, ja olemme jakaneet suunnitelmaa myös muihin Husin alueen sairaaloihin, kertoo lastentautien erikoislääkäri Anna Kotiranta.

Husissa semaglutidi tai liraglutidi on aloitettu noin kymmenelle nuorelle.

– Lisäksi muutamalle potilaalle on aloitettu hoito avoterveydenhuollossa niin, että jatkohoito on erikoissairaanhoidossa.

Kotiranta sanoo, että lääkkeen aloitus kannattaa tehdä rauhallisesti, koska täydet annokset voivat aiheuttaa haittavaikutuksia ja lääkityksen keskeytyksen.

– Hitaasti hyvä tulee.

Joskus aloite tulee perheeltä

Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys) on tänä syksynä laadittu ohjeistus lääkehoidon aloittamiseen ja seurantaan nuorilla.

Ohjeistuksessa on lastenendokrinologi Marika Paalanteen mukaan hyödynnetty tietoa muualla käytössä olevista toimintatavoista ja kansainvälisistä käytännöistä.

– Hoidon kesto ratkaistaan yksilöllisesti. Jos lääkkeestä ei ole hyötyä, sitä ei jatketa. Jos taas tavoiteltu hyöty saavutetaan, voidaan myöhemmin arvioida esimerkiksi sitä, pärjäisikö nuori pienemmällä annoksella.

Oysissa on käytössä vuoden mittainen tehostetun hoidon jakso, jonka aikana lääkehoito voidaan ottaa nuoren kanssa puheeksi sen mukaan, kuinka paljon perheessä on jo tehty elintapamuutoksia.

Joskus aloite lääkitykseen tulee Paalanteen mukaan perheeltä itseltään. Tällöin taustalla saattaa olla se, että toinen vanhemmista käyttää jo lihavuuslääkettä ja hoito on siten perheelle tuttu.

Hoidon oikeutusta puidaan edelleen

Antti Saari on pohtinut, miksi painonhallintaan liittyy yhä paljon tunnereaktioita ja stigmaa.

– Hoitokeinoja on nykyään enemmän, mutta edelleen keskustellaan siitä, kenelle hoito on oikeutettua ja onko lihavuus itse aiheutettu. Samaa keskustelua käytiin aikoinaan tyypin 2 diabeteksesta.

Saaren mukaan lihomisen taustalla on kyse monimutkaisesta yhteiskunnan, geneettisten ominaisuuksien, aineenvaihdunnan ja psykososiaalisten tekijöiden vyyhdistä. Etenkin alle kouluikäisillä lapsilla lihomisen biologinen tausta on usein selvimmin nähtävissä.

Saari toteaa, että ongelmat korostuvat yleensä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevissa perheissä.

– On silmiä avaavaa keskustella vanhempien kanssa ja kuulla, kuinka paljon he ovat tehneet asioita sen eteen, ettei nuorelle tulisi lihavuusongelmaa.

Tavoitteena elintapamuutokset

Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastenendokrinologin Nina Vuorelan mukaan lääkkeet ovat nuorille merkittävä mahdollisuus lihavuuden hoidossa.

Lääkityksen on tarkoitus tukea nuorta muutoksissa, jotka eivät ole onnistuneet pelkän ohjauksen avulla.

– Tavoite ja toive on, että pystyisimme vaikuttamaan myös heidän elintapoihinsa.

Vuorelan mukaan ohjauksen systemaattisuudessa olisi kuitenkin kehitettävää.

Taysissa noudatetaan ensi vuonna aiempaa selkeämpää hoitopolkua lihavuuslääkettä käyttäville lapsille ja nuorille.

Nuorelle kyse uudesta mahdollisuudesta

Harri Niinikosken mukaan yksi vaikeimmista kysymyksistä on, kuinka pitkään lääkitystä pitäisi jatkaa.

– Ihannetilanteessa lääke voitaisiin lopettaa ilman, että paino lähtisi uudelleen nousuun.

Pelkillä elintapamuutoksilla ei aina päästä toivottuun tulokseen.

– Osa nuorista on yrittänyt hallita painoaan jo pienestä lapsesta lähtien. Voi olla nuoria, jotka kertovat yrittäneensä pudottaa painoaan kymmenen vuoden ajan, Marika Paalanne kertoo.

Mahdollisuus lääkehoitoon voi tällaisessa tilanteessa olla nuorelle helpotus: tarjolla on elintapahoidon rinnalle uusi hoitokeino.

Nina Vuorela korostaa, että lääkehoidon vaikutukset voivat näkyä painon lisäksi nuoren terveydessä ja hyvinvoinnissa kokonaisuudessaan. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja rasva-arvot voivat korjaantua ja verenpaine sekä maksa-arvot laskea.

– Olen myös nähnyt sen hienon itsetunnon nousun, kun nuori näkee, että painon pudotessa hän pystyy tekemään asioita eri tavalla.

Lue lisää: Leikkaus on ratkaisu harvoille

Lue lisää: Lääkäreitä pitäisi kouluttaa puhumaan ylipainosta