Vammaisten tukimuotojen kannustettava työhön ja koulutukseen
Vammaisten työssäkäynnin, opiskelun ja kuntoutuksen tukemista painottaa vammaisten sosiaaliturvaa selvittänyt Vammaistyöryhmä 96 huhtikuussa julkistetussa mietinnössään. Sosiaaliturvan olisi myös kohdeltava eri vammaisryhmiä tasapuolisesti.
Vammaistukea tulisi korottaa noin 200 markalla kuukaudessa, jotta tuki yhdessä työtulojen tai kuntoutusrahan kanssa muodostaisi kilpailukykyisen vaihtoehdon työkyvyttömyyseläkkeelle. Kotona asuvien vammaisten saamaa eläkkeensaajien hoitotukea olisi lisäksi korotettava 20 markalla kuukaudessa.
Vammaistuki on nykyisin avun tarpeesta riippuen 414, 967 tai 1 796 mk/kk ja eläkkeensaajien hoitotuki 278, 691 tai 1 382 mk/kk.
Huomattavan haitan määrittelyyn työryhmä ehdottaa korjausta, jonka vaikutuksesta nykyistä suurempi osa vammaisista pääsisi korotetun vammaistuen piiriin.
Nuorille vammaisille ei myönnettäisi työkyvyttömyyseläkettä, ennen kuin ensimmäinen ammatillinen kuntoutus on päättynyt tai on selvitetty, ettei nuorella ole mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen. Nuorten kuntoutusrahan tasoa korotettaisiin.
Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokeiluja työelämässä tuettaisiin siten, että työkyvyttömyyseläkeoikeuden voisi jättää lepäämään enintään kahdeksi vuodeksi. Tänä aikana henkilö voisi kokeilla työssäoloa erityisvammaistuen suuruisen kannustintuen turvin. Oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin säilyisi kyseisenä aikana, mutta vammaistukia tai työttömyysturvaa ei maksettaisi.
Uudistukset kustannettaisiin luopumalla verotuksen invalidivähennyksestä. Vammaispoliittinen tuki pitää työryhmän mukaan kohdentaa selkeästi ja läpinäkyvästi vammaispalveluina ja suorina tulonsiirtoina verovähennysten sijaan.
Työryhmän mukaan voitaisiin poistaa myös sokeiden ja tiettyjen muiden vaikeavammaisten oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä, vaikka ovat ansiotyössä. Uudet työkyvyttömyyseläkkeet pitäisi myöntää kansaneläkelain normaalin työkyvyttömyysmääritelmän perusteella, mutta jo alkaneet erityissäännöksen mukaiset eläkkeet olisi suojattava. Kyseisen ryhmän oikeus aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tulisi kuitenkin säilyttää.
Vamman haitta-asteeseen perustuvaa autoveron palautusjärjestelmää työryhmä pitää liian kaavamaisena. Autoveron palautus ja harkinnanvarainen auton hankinnan ja muutostöiden tuki korvattaisiin suoralla tuella, jonka saantia ei rajattaisi tiettyihin sairauksiin tai vammoihin, vaan sitä voitaisiin myöntää toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvien pitkäaikaisten liikkumisvaikeuksien perusteella silloin, kun henkilö ei pysty käyttämään joukkoliikennettä ilman kohtuuttomia vaikeuksia.
Vammaispalveluja kehitettäessä voimavaroja tulisi työryhmän mukaan keskittää tulkki- ja kuljetuspalveluihin, palveluasumiseen ja henkilökohtaisten avustajien käyttömahdollisuuksien parantamiseen. Erityisesti olisi turvattava työssäkäynnin ja vaikeavammaisen kotona asumisen kannalta välttämättömät palvelut.
Muistioon liittyy eriävä mielipide ja täydentäviä lausumia.
