Lehti 32: Ajan­kohtai­sta 32/1997 vsk 52 s. 3782

Työpaikan henkilöstö-supistukset lisäsivät työntekijöiden sairauspoissaoloja

Laman aikana henkilöstön vähentäminen on ollut yleinen säästökeino, mutta osan säästöistä on vienyt jäljelle jääneiden työntekijöiden sairauspoissaolojen lisääntyminen. Näin todettiin Työterveyslaitoksen tutkijoiden Jussi Vahteran, Mika Kivimäen ja Jaana Pentin selvityksessä, jossa tarkasteltiin Raision kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen kehitystä lamavuosina. Tutkimus julkaistiin Lancetissa 18.10.

Tutkimuksen kohteena olivat kaikki ne 981 raisiolaista, jotka olivat kaupungin palveluksessa sekä ennen lamaa vuonna 1991 että pahimpana lamavuonna 1993. Heidän lyhyitä ja pitkiä (lääkärintodistusta edellyttäviä) sairauspoissaolojaan seurattiin vuoden 1995 loppuun. Vuoteen 1993 mennessä Raisiossa supistettiin työvoiman käyttöä parissa vuodessa 14,5 % vähentämällä sijaisuuksia, jättämällä virkoja täyttämättä ja lomauttamalla henkilöstöä. Tämä tarkoittaa lähes 200 henkilön vuoden työpanosta.

Henkilöstösupistukset lisäsivät pitkiä sairauspoissaoloja kaupungin eri työpaikoilla 16-31 %. Sen sijaan lyhyiden poissaolojen määrä väheni laman aikana keskimäärin 14 %.

- Lyhyiden poissaolojen vähenemisessä saattaa olla kysymys siitä, että kun sijaisia ei ole ja työt kaatuvat työkavereiden niskaan, ihmiset eivät helposti jää pois työstä, sanoo Jussi Vahtera.

Lääkärintodistusta edellyttävien yli kolmen päivän sairauspoissaolojen lisääntyminen sen sijaan kertoo terveyden heikentymisestä ja sairastavuuden lisääntymisestä. Yleisimmät pitkien sairauspoissaolojen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, tapaturmat ja hengityselinsairaudet.

Työpaikoilla, joissa henkilöstösupistuksia oli tehty paljon (yli 18 %), pitkiä poissaoloja oli seuranta-aikana yli kaksinkertainen määrä verrattuna paikkoihin, joissa supistuksia oli vähän (alle 8 %). Poissaolot tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi olivat lähes kuusinkertaiset ja tapaturmien vuoksi lähes kolminkertaiset suuria henkilöstöleikkauksia kokeneilla paikoilla.

Tutkimuksessa sairauspoissaolojen ikävakioitu riski oli 3-14-kertainen, jos työpaikan henkilöstöstä yli 40 % oli yli viisikymppisiä.

Lue myös

- Työn kuormittavuuden lisääntyminen vaikuttaa eniten työpaikoilla, joissa henkilöstö on ikääntyneempää, toteaa Vahtera.

Koska sijaisuuksien ja määräaikaisten työsuhteiden karsiminen on vanhentanut kuntatyöpaikkojen työntekijöiden ikärakennetta, ilmiön voi olettaa olevan yleinen. Ennen lamaa Raisiossa kolmasosa kaupungin työntekijöistä oli alle 35-vuotiaita, mutta laman vaikutuksesta osuus on pienentynyt viidesosaan. Samaan aikaan 45-vuotiaiden ja vanhempien työntekijöiden osuus on kasvanut kolmasosasta puoleen.

Työterveyslaitoksessa on tekeillä uusi laajempi tutkimus kahdeksan kunnan työntekijöistä. Myös sairaaloista on tekeillä tutkimus, jossa tarkastellaan sekä henkilöstövoimavarojen että työsuoritetietojen kehityslinjoja suhteessa sairauspoissaoloihin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030