A-hepatiitin torjunta kohdistetaan sairastuneen läheisiin
Suomessa kesällä puhjennut tavallista laajempi hepatiitti A -epidemia jatkuu yhä. Kansanterveyslaitoksen tilastojen mukaan löydöksiä raportoitiin viime vuoden aikana laboratorioista 365. Kymmenen aiemman vuoden aikana löydöksiä on ollut 50-100 vuodessa, ja tartunnan saaneet ovat olleet matkailijoita ja heidän perheenjäseniään; näitä tartuntoja on tietenkin mukana myös vuoden 1994 luvuissa.
Kaupunginepidemiologi Timo Rostila kertoo tartunnan saaneiden määräksi Helsingissä noin 210.
- Uusia tapauksia ilmenee viikoittain, joskin tilanne Helsingissä näyttää hieman rauhoittuneen. Helsingin ympäristökunnissa tartuntoja on ollut viime aikoina vähän enemmän. Muualla löydöksiä on vähemmän, usein vain satunnaisia.
Huumeidenkäyttäjistä ja alkoholisteista liikkeelle lähtenyt epidemia on pitkittyessään laajentunut alkuperäisten riskiryhmien ulkopuolelle. Timo Rostilan mukaan tartuntoja on yhä enemmän todettu huumeidenkäyttäjien lähikontakteilta ja sellaisilta, joilla ei ole huumetaustaa, ja heitä on nyt jo enemmistö tartunnan saaneista.
- Suomessa hyvät hygieniaolot ja asumisväljyys, jotka aikanaan vaikuttivat ratkaisevasti A-hepatiitin häviämiseen, estävät epidemian laajenemisen väestötasolle. Koska kuitenkin väestön immuniteetti virusta kohtaan on heikko, tällainen rajoittunut epidemia jatkuu todennäköisesti melko pitkään. Siksi on tärkeää, että lääkärit tiedostavat A-hepatiittitartunnan mahdollisuuden, sanoo Timo Rostila.
Kansanterveyslaitoksen suositus epidemian torjunnasta on julkaistu Kansanterveys-lehdessä 10/94. Epidemian rajoittamiseksi tärkeimmät toimenpiteet ovat hyvä käsihygienia ja lähikontaktien (peheenjäsenet, muut saman ruokakunnan jäsenet, vakituiset seksikumppanit) suojaus gammaglobuliinilla. Päiväkodeissa on tartunnan ilmetessä ryhdyttävä erityistoimiin: tartunnalle altistuneet lapset on pidettävä poissa hoitopaikasta tartuttavan vaiheen ajan (6-7 viikkoa oletetusta tartunnasta) ja sairastuneen lapsen kanssa samassa hoitoryhmässä oleville ja lähihoitajille suositellaan annettavaksi gammaglobuliini.
- Pikkulapsilla A-hepatiittitartunta on usein oireeton, mutta se leviää helposti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa A-hepatiittitartunnoista kolmasosa todetaan päiväkodeissa, sanoo Timo Rostila.
Elintarviketyössä olevien tartunnalle altistuneiden on myös syytä pysyä poissa työstä tartuttavan ajan. Laitospotilaan sairastuttua A-hepatiittiin voidaan harkita muiden hoidokkien ja henkilökunnan suojausta, jos ulostealtistus on mahdollinen.
Gammaglobuliinin suojaava teho on 80-90 % ja se kestää 3-4 kuukautta. Kolmena pistoksena annettavalla hepatiitti A -rokotteella, joka tuli markkinoille vuonna 1993, saadaan nopeasti lähes täydellinen suoja, mutta se on suurten joukkojen suojaamisen kallis (noin 550 mk apteekissa). Rokotteesta on kehitteillä uusi muoto, joka annetaan kertapistoksena.
Helsingissä on annettu gammaglobuliinia tartunnan saaneiden läheisille maksutta. Yhdessä päiväkodissa on ryhdytty suojaustoimenpiteisiin. Lisäksi huumeidenkäyttäjiä on valistettu tartunnanvaarasta.
A-hepatiitin hoitoon kuuluu hyvä yleishoito, tarvittaessa sairaalassa; spesifistä hoitoa ei ole. Timo Rostilan mukaan aikuisten tautitapaukset ovat olleet yleensä oireisia kuume- ja ripulitauteja, joiden vuoksi on tarvittu viikon tai parin sairausloma. Kesällä oli joitakin vakavia tautitapauksia ja kaksi päihdepotilasta, joilla oli ennestään vakava maksasairaus, kuoli A-hepatiittiin. Kesällä kovaoireisia potilaita hoidettiin sairaalassa osin myös epidemiologisista syistä. Lapsilla tauti on yleensä oireeton.
Tähän mennessä hepatiitti A on voitu todeta vain sairauden akuuttivaiheessa IgM-vasta-aineiden ja kantajilta IgG-vasta-aineiden perusteella. Menetelmä itse viruksen havaitsemiseksi on kuitenkin pian käytettävissä Kansanterveyslaitoksessa, joka tutkii epidemian lähteeksi epäiltyä amfetamiinia takavarikoiduista eristä.
- Olemme täysin vakuuttuneita, että lähde on amfetamiini, sanoo laboratorionjohtaja dosentti Martti Valle. (MJa)
