Lehti 33: Ajan­kohtai­sta 33/1994 vsk 49 s. 3471

A-hepatiitti-epidemia pääkaupunki-seudulla

Viime heinäkuussa havaittiin Helsingissä ja ympäristökunnissa alkoholisteilla poikkeuksellisen paljon A-hepatiittia. Pian ilmeni vieläkin enemmän tartuntoja suoneen annosteltavien huumeiden käyttäjillä. Koska sairastuneiden joukossa on myös päihteiden sekakäyttäjiä, epidemian voidaan olettaa olevan yhteinen. Marraskuun alussa sairaustapauksia oli pääkaupunkiseudulla epidemian yhteydessä kertynyt yhteensä vähän yli 200, kertoi Helsingin kaupunginepidemiologi Timo Rostila VII valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä. Sairastuneista noin 60 % on huumeidenkäyttäjiä ja noin 10 % alkoholisteja, ja lopuistakin suurin osa on näiden ryhmien lähikontakteja, perheenjäseniä jne.

Kaikki sairastuneet huumeidenkäyttäjät ovat haastatteluissa kertoneet käyttäneensä amfetamiinia. Toisin kuin B- ja C-hepatiitit, A-hepatiitti ei yleensä leviä likaisten neulojen tai ruiskujen kautta. Virusta erittyy vain parin viikon ajan eikä tartunnan saanut jää kantajaksi. Onkin herännyt epäily, että virus on ollut itse huumeessa. Timo Rostilan mukaan potilaiden haastattelujen perusteella viruksen kontaminoima amfetamiini on peräisin itärajan takaa.

Lue myös

A-hepatiitti, tarttuva keltatauti, oli Suomessa yleinen vielä 1950-luvulla, jolloin tapauksia oli vuosittain useita tuhansia. Ennen vuotta 1920 syntyneistä 80-90 %:lla on immuniteetti virusta kohtaan; vuosisadan alkupuolella ilmeisesti suurin osa sairasti A-hepatiitin jo lapsena ilman oireita. Hygieniaolojen, viemäröinnin ja asumisväljyyden paranemisen myötä tauti alkoi sen jälkeen vähentyä. Viime vuosikymmeninä A-hepatiitti on todettu normaalisti 50-100 ihmiseltä vuosittain, ja tartunnoista suurin osa on saatu ulkomaanmatkoilla. Vuoden 1958 jälkeen syntyneistä vain alle 1 %:lla on sairauden kautta syntynyt immuniteetti A-hepatiittia kohtaan.

Mitään väestötason epidemiaa ei A-hepatiitista nytkään odoteta, mutta tartunta saattaa paikallisesti levitä riskiryhmissä ja niiden ulkopuolellekin, arvelee Timo Rostila. Aikuisilla oireita ovat kuume, pahoinvointi, vatsavaivat, ripuli, joskus keltaisuus. Taudin itämisaika on noin kuukausi, ja tarttuvimmillaan se on noin viikkoa ennen oireiden alkamista. (Marianne Jansson)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030