Muutos lääkkeiden korvausoikeuksissa hämmentää lääkäreitä – alueiden lääkekuluihin tulossa iso lisäys
Useiden lääkkeiden korvausoikeuksia ei 1.7. alkaen myönnetä julkisessa terveydenhuollossa annosteltavaan lääkehoitoon.
Kela tiedotti maanantaina, että useiden lääkkeiden korvausoikeuksiin tulee 1.7. alkaen edellytys kuvata lääkehoidon käytännön toteutus lääkärinlausunnossa.
Uusia korvausoikeuksia ei jatkossa myönnetä hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai Hus-yhtymän järjestämän sairaanhoidon yhteydessä annettavaa lääkehoitoa varten. Tämä tarkoittaa, että lääkkeestä ei makseta Kela-korvausta, jos potilas ei voi annostella lääkettä itse.
Muutos koskee esimerkiksi tiettyjen harvinaissairauksien, multippelin myelooman ja kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa käytettäviä lääkkeitä sekä useita migreenin estohoitolääkkeitä. Taustalla on STM:n huhtikuussa antama ohjausasiakirja lääkehoitojen järjestämis- ja kustannusvastuusta.
Arviointiylilääkäri Sami Pakarinen Husista kertoo, että uudet ohjeet hämmentävät lääkäreitä. Hänen mukaansa nyt tehdään hyvin nopealla aikataululla muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi hyvinvointialueiden budjetteihin, muuttavat toimintatapoja ja asettavat potilaat eriarvoiseen asemaan.
– Muutos koskee arviolta 100 miljoonan euron lääkekustannuksia, jotka ollaan nyt siirtämässä kesken budjettivuoden hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä summa on pois muiden potilaiden hoidosta.
Myös muutoksen aikataulu herättää lääkäreissä arvostelua.
– On kohtuutonta, että uutta ohjetta on noudatettava muutaman viikon varoitusajalla, kesken kesälomien, Pakarinen sanoo.
”Vanha käytäntö on edelleen voimassa"
STM:n ohjausasiakirjassa 16.4. todetaan, että terveyskeskuksen tai sairaalan avovastaanotolla annettavat lääkkeet kuuluvat lainsäädännön mukaan toimintayksikön vastuulle, kun lääkkeen antaa lääkäri tai hammaslääkäri tai kun lääke annetaan heidän valvonnassaan.
Lääkintöneuvos Vesa Jormanaisen mukaan vanha käytäntö, jossa potilas ostaa itse lääkkeen apteekista ja menee sitten terveydenhuollon yksikköön lääkepistosta varten, on edelleen mahdollinen.
– Näin ei kuitenkaan voida toimia, jos lääke vaatii lääkärin tai hammaslääkärin annostelua tai heidän valvontaansa.
Jormanainen kiistää, että tavoitteena olisi siirtää lääkehoidon kustannuspainetta Kelalta hyvinvointialueille. Hänen mukaansa taustalla on huoli lääkitysturvallisuudesta: jos potilas tuo lääkkeen mukanaan vastaanotolle, annostelusta vastaava yksikkö ei voi varmistaa lääkkeen asianmukaista kuljetusta, säilytystä tai käsittelyä.
– Varmasti ohjeella on myös jotain rahavaikutuksia, mutta ne eivät ole tässä motiivina, vaan tavoitteena on muistuttaa lainsäädännön noudattamisesta ja lääkitysturvallisuudesta.
Kelan uusi ohje ei koske yksityistä terveydenhuoltoa. Siellä määrätyistä lääkkeistä voidaan edelleen myöntää Kela-korvauksia, vaikka lääkehoito edellyttäisi annostelua terveydenhuollon yksikössä.
